Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Heipat heinäkuulle ja tervetuloa elokuulle

Siinä se oli heinäkuu; oli ja meni ja huomenna ollaan jo elokuulla, toivottavasti et viettänyt heinäkuutasi edellispäivän postaukseni "sitku"-tunnelmissa, vaan annoit mennä, heittäydyit, nautit ja uskalsit elää hetkessä heinäkuusi, uskalsitko? Itse koen uskaltaneeni, hyppäsin lomalla skootterin kyytiin  ja  annoin tuulen tuivertaa hiuksissa, vesiskootterillakin tuli ajeltua melkoisessa aallokossa, suolavesi vain pärskyi ja skootteri kiiti ja pomppi aallonharjalta toiselle. Jos koskaan ei uskalla heittäytyä jää helposti paljosta paitsi, sekä vaille huikeita, ainutlaatuisia ja kivoja kokemuksia.




Elokuu mielletään usein jo alkusyksyksi, ehkäpä siksi, että meistä useimpien lomat alkaa jo olla takanapäin, koulut alkavat ja arki astuu taas kuvaan mukaan. Niin se arki, joka tuppaa nykyään olemaan hektistä,  joidenkin mielestä jopa pakkopullaa ja tylsää, mikäli lööppejä on uskominen, mutta eikös se arki ole juuri sellaista millaiseksi sen itse kukin itselleen tekee. Mitäs jos opettelisi ihan tykkäämään siitä perusarjestaankin ja tekemään siitäkin mahdollisimman nautittavaa ja kivaa, sillä sitähän elämä kuitenkin pääpiirteittäin on, sitä arkea, päivistä, viikoista ja kuukausista, jopa vuosista ja vuosikymmenistä toiseen; arkea, jota sitten ihanasti katkoo välillä viikonloput, lomat, juhlapyhät ja kivat tapahtumat.




Kesäloman voimalla pitäisi taas jaksaa sitä arkeaan, senkin vuoksi olisi tärkeää, että lomasta olisi saanut virtaa ja hyvää energiaa ja kannattaa panostaa peruspositiiviseen asenteeseen, sillä pärjää niistä kenkuimmistakin päivistä, koettelemuksista ja haasteista, joita meidän ihan jokaisen tielle toisinaan kuitenkin tulee. Negatiivisuus on valitettavasti tarttuvaa ja myrkyttää kanssaihmiset ja lähipiirin, eihän kukaan halua tietentahtoen olla se, joka haluaisi muille jakaa omaa pahaa oloaan??
Toivottavasti voit siis hymyssä suin antaa heinäkuun mennä menojaan ja toivottaa elokuun tervetulleeksi ja  olla innoissasi siitä mitä se taas voikaan tuoda tullessaan.



Parina aamuna on ainakin täällä pääkaupunkiseudulla ollut jo melkoisen viileää ja olipa viime yönä jossakin päin Suomea käyty jo pakkasen puolellakin...ellei nyt ihan kolenkympin paremmalle puolelle enää päästäkään, niin lämpimiä ja aurinkoisia päiviä on melkoisella varmuudella varattu vielä elokuullekin, ei siis syytä huoleen, eikä kannata ihan vielä pakata  niitä kesävaatteita pois. Jos tuntuu haikealta hyvästellä heinäkuu, niin mieti mitä kaikkea mukavaa voikaan elokuussa tehdä, nauttia vaikkapa rapujuhlista, poimia marjoja, ehkä löytää sieniä ja vaikka ei löytäisi marjoja, eikä sieniä, niin kannattaa nauttia ihan vaan kävelystä metsässä. Mökillä voi istua laiturin nokassa aivan hyvin vaikka läpi vuoden ja nauttia kulloisestakin vuodenajasta. Voi järjestää sadonkorjuu juhlat, käydä venetsialaisissa tai järjestää itse sellaiset, myöhemmin syksyllä pitää kesäkauden lopettajaiset ja syyskauden avajaiset...kaiken kivan järjestämisessä on milteinpä taivas vain rajana.


Siispä hyvillä mielin ja kiitollisena heipat heinäkuulle ja tervetuloa elokuu!!




maanantai 29. heinäkuuta 2019

Kun loma on pidetty ja töihin on palattu

No niin lomat on nyt sitten ohi ja tänään on oltu ensimmäistä päivää töissä loman jälkeen ja viikonlopun hellekin on ohi, eilinen alkoi kyllä olemaan itselleni jo liiankin kuumaa, en oikein jaksanut mitään, vei kyllä se lämpö mehut tyystin, vaikka lämmöstä pidänkin. viime viikonloppupuolella tuli huomattua maalla, että onpas yöt jo todella pimeitä, ei se valoisa aikaa kovin pitkään meillä kestä. Toinen havainto on se, että pihlajanmarjat alkavat jo jossakin olla valmiita ja kauniin oransseja, luonnossa monet asiat tapahtuvat yht´äkkiä. Saa nähdä millainen elokuusta tulee?


Tiedättekö kun joskus joku asia antaa paljon ajattelemisen aihetta,  katselin juuri ennen postauksen kirjoittamisen jatkamista ohjelmaa; Kesäterassi, jossa vieraana oli Kaj Kunnas, varmasti kaikille tuttu entinen urheilutoimittaja, joka sairastui aivoinfarktiin jokunen aika sitten ja melko pian myös hänen vaimonsa sairastui vakavasti. Nämä kaksi asiaa ovat saaneet hänet muuttamaan vaimonsa kanssa erittäin radikaalisti elämäänsä ja kaikista vaikeuksista ja koettelumuksistaan huolimatta miehellä oli elämästä päällimmäisenä mielessä se miten etuoikeutettu, kiitollinen ja onnellinen hän onkaan!! Hän irtisanoutui sairastumisensa jälkeen rakastamastaan työstä ja he olivat vaimonsa kanssa molemmat unelmoineet eläkkeelle päästyään muuttavansa osaksi vuotta Espanjaan eli "sitku-ajatuksella". Kaikki muuttui heidän sairastuttuaan, sillä he oivalsivat, että on vain tämä hetki, huomisesta ei voi koskaan tietää ja he toteuttivat "unelmansa" ovat nykyään osan vuotta Espanjassa. Usein meille käy niin, että vasta kun tapahtuu jotakin jossa olisi voinut käydä myös todella huonosti, ihminen "herää" ja alkaa muuttaa elämäänsä erittäin radikaalisti ja elämään hetkessä, toteuttamaan unelmiaan ja keskittymään niihin kaikkein tärkeimpiin!





Moni kyllä miettii miten haluaisi omaa elämäänsä muuttaa, mutta ei sitten kuitenkaan koskaan tule tehneeksi mitään asian hyväksi. Jos vaikka työ on elämän pääprioriteetti ja se menee aina kaiken muun edelle, mutta toisaalta pohtii myös sitä, että kokee myös että perheelle, ystäville tai edes itselleen ei ole riittävästi koskaan aikaa, niin silloin viimeistään pitäisi pysähtyä pohtimaan elämäänsä ja tehdä niitä muutoksia ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. On niitäkin ihmisiä jotka ihan aidosti elävät hetkessä ja toteuttavat ne villeimmätkin  haaveensa ja unelmansa, eipähän tarvitse sitten myöhemmin haikailla, että voi kun en tullut tehneeksi sitä tai tätä.


Pysähdytään hetkeksi miettimään mikä itsellemme on tärkeää ja millaisia unelmia ja haaveita haluaisimme toteuttaa ja koska aiomme tehdä niistä totta!


sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Kuin viimeistä kesäpäivää

Niin se vaan kuulkaas on, että kaikki kiva loppuu aikanaan ja nyt olisi käsillä se vihon viimeinen lomapäivä ja heinäkuukin melkein vetelee jo melkein viimeisiään...miten nopeasti kukausi kuluikaan,  kun oli paljon tekemistä ja monen moista ohjelmaa!? Vaikka lomasta ei olekaan jäljellä kuin tämä yksi päivä, on lomasta nautittu täysin siemauksin ja on levännyt ja rento fiilis palata töihin maanantaina. Joten eiköhän loma ole silloin tehnyt tehtävänsä? Jokos siellä lomat alkaa olla pidettynä, vai onko sitä herkkua vielä jatkossa? Kelit on omalla kohdallani olleet loman kannalta ihan hyvät, oli vähän epävakaista ja viileämpää, kun tulin Santorinilta, mutta nopeasti säätila muuttui oikein kelpo kesäsääksi ja pari vikaa viikkoa onkin sitten tarjoiltu sitä ihan parasta lomailusäätä. D-vitamiini varastot on taas saatu täyteen talven varalle.




Eilen olin lomani ensimmäistä kertaa kuvailemassa heti aamusta  siellä tutussa merenrannassa, otin aamukahvit ja pienet eväät reppuun ja lähdin heti aamusta matkaan. Tutut reitit, mutta paljon luonto muuttuu kuukaudessa. Ihan ensin törmäsin tosi söpöön citykaniin, joka oli melko pieni vielä. Matkan edetessä kohti merta sain vihdoin kesän perhoskuvat, joutsen oli poikasineen tullut rantaan myös syömään ja ihan huippu oli kahden kauriin kohtaaminen...rantareitin aivan alkumetreillä huomasin kauriin rannan tuntuman rinteessä syövän aaamupalaksi kurtturuusun lehtiä, valveutunut kaveri siis, koska oli jo aloittanut vieraslajin hävittämisen, vaikka aikaa on vielä muutama vuosi. Valppain silmin se tuijotti minua, mutta ei lähtenyt pakosalle ja hetken kuluttua tajusin, että yhden kauriin sijaan sain näkökenttääni myös toisen! Yritin pysyä hiljaa paikoillani, etten vaan säikäyttäisi niitä ryntäämään kehälle, joka oli vain muutaman loikan päässä niiden ruokailupaikalta. Olen muutama vuosi sitten saanut kuvattua saman reitin varrella myös uivaa kaurista, joku teistä saattaa muistaakin nähneensä kuvan ja juttua siitä täällä blogissa aiemmin.


Eikös ole söpö??


Joutsenten poikaset ovat ehtineet jo näin isoiksi!



Kanadan hanhien poikasetkin ovat jo isoja


Ja tässä eilis aamuisen kuvaamisreissuni iloinen yllätys!


Rannalla ruokailevat kauriit eivät ole ainakaan itselleni tuttu näky, sillä tämä oli vasta toinen kohtaamiseni niiden kanssa siellä, lieneekö syynä kuumuus, joka saa ne hakeutumaan veden äärelle juomaan?

Tuntuu, että pari viimeistä viikkoa on tullut tehtyä ja nähtyä yhtä ja toista ja vietettyä loppulomaa kuin viimeistä kesäpäivää, vaikka minä uskon kesän kyllä jatkuvan, vaikka heinäkuu loppuukin ja monilla alkaa jo työt. Säätilan on myös ennustettu muuttuvan viikon alkupuolella viileämmäksi. Tällainen kolmenkympin kesäsää on meillä melkoisen harvinaista herkkua ja jos tällaista onkin viime kesä mukaan lukien nyt ollut tarjolla, niin ihanaa kuin se onkin, on se myös pitkään jatkuessaan melkoisen uuvuttavaa monille. Rantareitin varrella oli merkittynä rantaan varoitus sinilevästä ja kun merta tarkasteli vähän tarkemmin, sen erotti kyllä aivan selvästi, ihmettelin ihmisten kahlaamista ja uintia ja jopa pienten lasten annettiin leikkiä vedessä ja näin koiriakin uitettavan, vaikka varoituskyltit selvästi kertoivat leväesiintymästä? Moni vietti viikonloppun päiviään kuin viimeistä kesäpäivää, peläten helteiden olevan tämän kesän osalta nyt taas tässä.



Sinilevää oli  kyllä melkoisesti vedessä




Kaunista!!



Hyvää sunnuntaita!!

perjantai 26. heinäkuuta 2019

Yhtä kesää vaan...


Jos nukkumatti päättää karistaa hiekat pois aamuvarhaisella silmistäni klo.05:00 niin mikäs siinä, siitä sitten vaan, onhan se heinäkuinen kesäaamu kaunis! Ikkuna raolleen makkarista ja uuteen päivään, edes pienen raikastuksen aamuuni tuo vieno viilennys ikkunasta...onko nyt niitä trooppisia öitä tiedossa sitten seuraaviksikin öiksi, ennen ensi viikon viilentymistä? Terveisä vaan maaseudulta, tulipahan vietettyä mökillä parisen viikkoa ja sainpahan ilokseni ja seurakseni muutamaksi päiväksi ystävänikin sinne. Tuli nautittua ihanista kesäpäivistä, juuri kuten olimme toivoneetkin, että hänen vierailuunsa osuisivat kunnon kesähelteet ja niin osuivat, vierailu mökille oli ystävättäreni ihka ensimmäinen, mutta hän lupasi tulla toistekin ja minä otan hänet ilolla uudelleen vieraakseni!




Tuli istuttua auringossa saunan jälkeen ja huokailtua kesän ihanuutta siinä lepotuoleissa pötkötellessämme vailla kiirettä minnekään, käveltyä kylätietä maisemia katsellen, pistäydyttyä rannassa ja pulahdettua uimaan ja käytyä kartano vierailulla, sellaista se on elämä kesällä, rennon letkeää ja leppoisaa.Oli niin mukavaa saada ystävä ensimmäiseksi vieraaksi mökille. Helle on hellinyt nyt, mittari kiipesi liki kolmeakymppiä ja järvivesi oli tänäkin kesänä jopa vilukissalekin sopivaa, oli ihanaa päästä uimaan ja kyllä me naiset lilluimmekin hyvän tovin järvessä.





Vaan onhan se kotiinkin palattava, pääsin ystävättäreni kyydissä. Kotona odotti omat askareet ja pikkuhiljaa lomakin lähenee loppuaan. Tilaamani Sanorinin lomakuvatkin oli posti kiikuttanut jo kotiin, oli mukavaa katsella kuvat läpi ja huokailla ja muistella tunnelmia, haluan teetättää niistä myös kuvakirjan, kunhan saan aikaiseksi. Viikonlopuksi onkin sitten lupailtu melkoisen kuumaa keliä...onhan siitä nyt otettava kaikki irti, mitäköhän sitä keksisi? Mielessä pyörii jo useamman kesän  ajatus melomaan pääsemisestä, pitäisiköhän se nyt ottaa viikonlopun agendalle?



Vaikka kesäpäivinä on oikein hyvä olla tekemättä  itselleen mitään "agendaa" voi olla ihan mukava loikoilun ja oleilun väliin myös saada itsensä liikkeelle ja keksiä jotakin tekemistä. Me päätimme käydä katsomassa Laukon kartanoa Vesilahdella, jonka muistin lapsuudestani, sillä olimme perheen kanssa käyneet siellä joskus ajelemassa ja hevosia katsomassa. Kartano on avattu n.4 vuotta sitten taas yleisölle ja siellä on vaihtuvia näyttelyitä, konsertteja luonnonhelmassa, sekä muita tapahtumia kesäkuun alussa turnajaiset, useita konsertteja on pitkin kesää. Kartanolla on pitkä ja vaiherikas historiansa ja alueella on tällä hetkellä myös 11 ympärivuotista vuokralaista. Kartanolta löytyy kahvila, jossa näytti olevan myös lounasbuffa puoli, pieni puoti, josta saa koriste-esineitä. olutta. marmeladeja. kirjoja ja makeisia. Me näimme Jukka Rintalan näyttelyn Summer Dreams, näyttelyssä oli Rintalan suunnittelemia juhlapukuja, sekä hänen maalauksiaan.

Laukon kartano


Jukka Rintalan näyttely "Summer Dreams"






Virpi Kannon  veistoksia betonista, näyttelytila oli oivallinen  ja sopi näille teoksille erinomaisesti ja kaiken kruunasi vielä hyvin valittu keski-aikainen kirkkomusiikki vaimeasti taustalla.



Hyvää viikonloppua!!

tiistai 23. heinäkuuta 2019

Taito nauttia hetkessä

Usein kuulee nykyään lauseen, että pitäisi osata/kyetä nauttimaan hetkessä, eikä haikailemaan menneitä tai odottaen tulevaa. Oletko sinä omasta mielestäsi tänä kesänä nauttinut vaikkapa kesälomastasi hetkessä? Me tuppaamme helposti haikailemaan jotakin vanhoja asioita tai sitten elämään vähän sellaista sitku-elämää...ja niin ei kannattaisi tehdä ollenkaan. Pitäisi opetella tai ainakin pyrkiä elämään tässä hetkessä, nauttimaan aina olemassa olevasta. Aika monella taitaa olla loman viimeiset päivät käsillä tällä viikolla ja mieleen voikin jo hiipiä ajatukset loman loppumisesta tai jopa töihin paluusta, viimeisiä lomapäiviään ei todellakaan kannata "uhrata" sellaiseen, vaan lomailla anasaittu lomansa ihan loppuun asti nauttien, tekien ja kokien. Sitten kun arki taas koittaa on aika miettiä sitä, mutta ei ihan vielä.


Monille on todella vaikeaa elää siinä paljon puhutussa hetkessä, on vaikeaa fokusoitua juuri käsillä olevaan ja keskittyä nauttimaan. Juuri lomiin kohdistuu paljon odotuksia ja kaiken halutaan menevän jotenkin ihan nappiin, ja ellei sitten niin tapahdukkaan ollaan kauhean pettyneitä tai ainakin harmistuneita ja saatetaan kokea koko loma ihan epäonnistuneeksi, vaikka yleensä juuri kesäloma on se ajankohta jolloin päästään nauttimaan pisimmästä yhtäjaksoisesta vapaasta,  jolloin pitäisi ladata niitä akkujaan. Ja sitten se mörkö; arki, alkaakin kaihertaa jo mielensopukoita, mieli palaa  aikaisiin herätyskelloon heräämisiin, syyssateisiin, velvollisuuksiin ja vaatimuksiin...



Kyllä minä ihailen ihmisiä, jotka osaavat hetkessä nauttimisen taidon ja siihen pyrin itsekin. Uskon ja toivon, että tänä kesälomanani olen osannutkin tehdä juuri niin. Aloitin lomani heti matkalla, josta nautin todella, se oli pitkäaikainen haaveni ja se toteutui, olin suunnitellut tänä kesänä viettäväni aikaa myös mökillä ja sitä teen parasta aikaakin ja viime viikonloppuna huokailimme ystävieni kanssa Suomen huikeita kesäkelejä, joista on saanut nauttia, tuli nautittua myös kesäisen kaupungin tunnelmasta, hyvästä ruuasta ja hyvästä musiikista, sekä ihailtua ihania maisemia. Ei se hetkessä nauttiminen loppujen lopuksi ole lainkaan vaikeaa, kunhan vain oivaltaa tehdä niin.


Surkeaahan se olisi jos haikailisi vuodesta toiseen jotakin saavuttamatonta ja toteutumatonta, eikä osaisi jotenkin iloita siitä mitä on juuri nyt. Valitettavasti usein käy niinkin, että kun jostakin joutuu luopumaan, niin sitten sitä osaakin kummasti kaivata ja arvostaa. Uskon myös, että voi ihan opetella hetkessä nauttimisen taitoa ja vaikkapa luonnossa liikkumalla; kuuntelemalla, aistimalla, katselemalla  ja pysähtymällä ja se on ihan loistava tapa harjotella hetkestä nauttimista, kannattaa kokeilla!


Jos olet siinä onnellisessa asemassa, että kesälomaa on vielä jäljellä ja vaikka ei olisikaan enää, niin lupaa itsellesi yrittää nauttia hetkistä, juuri niistä tässä ja nyt olevista. Ohi liitelevästä perhosesta, auringonlaskusta järvellä, ihmisistä vierelläsi, kesäsateesta, grilliherkuista tai ihan mistä tahansa, mikä saa olosi tyytyväiseksi, iloiseksi ja nostattaa hymyn huulillesi.

IHANAA KESÄPÄIVÄÄ JA HETKESSÄ NAUTTIMISTA PÄIVÄÄSI!