Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

torstai 30. toukokuuta 2019

Helatorstai, arkivapaalla

Tiedän ettei varmaan pitäisi nyt yhtään olla koneen äärellä, jotta saisin tuon viheliäisen niska-hartia-käsisäryn pois, mutta kun ei millään malta ja tänä aamuna mietin, mutta vain hetkisen, että jäänkö kotiin vai lähdenkö ulkoilemaan ja kuvaamaan, mutta tulin siihen tulokseen, että paremmin minä taatusti koko päivän voin, kun lähden ulos luontoon liikkumaan, kuin että jäisin sisälle kotiin makoilemaan ja niin hyppäsin bussiin ja lähdin luonnonhelmaan ja onneksi tuli taaskin vaan lähdettyä. Melko viileän yön jälkeen, aamu koitti todella upeana ja aurinkoisena, illalla alkanut tuuli tosin jatkui ja meren rannalla tuuli tietysti myös, mutta ei kovin kylmästi kuitenkaan.


Toiveissani oli, että näkisin kentis jo vesilintujen poikasia, mutta ainoatakaan poikasta en kyllä nähnyt, sensijaan muutaman munankuoren, josta "asukas" oli jo ehtinyt kuoriutua, toinen oli kookas kuori ja ilmiselvästi varmasti aamulla siitä joku oli kuoriutunut, koska kuoren vieressäoli vielä ihan kosteaa, joten kuoriutumisesta ei voinut olla kulunut kovinkaan kauaa, mutta ketään ei lähistöllä kuitenkaan näkynyt, joten arvoitukseksi jäi isohkon vaaleansinisen kuoren arvoitus.Toisen pienemmän munan tunnistin räkättirastaan munan kuoreksi.
Rantakalliolla pesi tiirapariskunta ja lahdenpoukamassa edelläni kulkevat saivat tuta pesää ja puolisoaan vartioivan tiiran äkäisyyden, sillä se hyökkäili ja äänteli liian lähelle pesivää kumppaniaan menneet liikkujat. Minä pääsin suhteellisen helposti pesäkallion ohittamaan, enkä selvästikkään ollut heille uhka, muutaman kaarroksen pappatiira katsoi kuitenkin aiheelliseksi hieman etäämmältä minua tarkkaillen liidellä.
Sen sijaan varis jolla mitä ilmeisemmin oli myös pesän vartiointi meneillään liihotteli yllättävän läheltäkin minua ja varoitusääniä päästellen seurasi minua jonkin matkaa puusta puuhun vierelläni liihotellen.



Kuka täältä on mahtanut lähteä maailmalle??


Tässä maisemassa silmäni lepäsi Helatorstain aamuna




Tiirapappa vartiopaikallaan



Täällä haudotaan


Oli kyllä jälleen kerran ihan ehdottomasti aivan oikea päätös lähteä ulos, kipua ei liikkuessani kädessä juurikaan tuntunut, ei liion kameraa kannatellessani, joten reissu sujui oikein kivasti ja luonto on kertakaikkiaan niin kaunis juuri nyt, että jokainen hetki sitä ihalillen on joka sekunnin arvoinen. Sain kuvattua iki-ihanant tumman liilat sireenit, jotka osuivat ulkoilureitilleni, istuin välipalaa nauttien meren rannassa ja jatkoin taas hetkisen kuluttua matkaani.On oikeastaan aika palkitsevaa liikkua useana vuotena samoilla alueilla, muistaa lähes kaiken reittinsä varrelta ja aina huomaa myös jotakin uutta ja on mielenkiintoista tehdä vertailuja eri vuosina linnuista ja kasveista ja niiden esiintymisistä ja kasvukausista. Tänä vuonna on aivan erityisen runsaat keto-orvokki kukinnat, ne ovat huippu kauniita mättäitä siellä täällä. Kuusen kukinta ja siitepölyn määrät ovat myös tänä vuonna huipussaan, luin jostakin, että yhtä runsasta kuusen kukintaa on noin parin -kolmenkymmenen vuoden välein!!? Ei siis kovin usein.


Keto-orvokki pelto


Tummaliila sireeni on myös yksi monista suosikeistani



Keltainen toukokuu on pian jo ohitse!!



Parjattu voikukkakin on kaunis, eikö vaan?


Kotiin palattuani söin aamiaista ja valmiina oli jo muitakin suunnitelmia päivän varalle ja eikun menoksi...nimittäin pyhäpäivästä huolimatta lähikirppiksemme oli aivan normaalisti avoinna ja päätin mennä etsiskelemään sieltä kaikkea kivaa. Poikkesin myös puutarhamyymälässä katsomassa josko olisin sieltä löytänyt orvokkeja ja siellä olikin kivoja pikkuorvokkeja, jotka mielestäni kukkivat ihanansti ja paremmin kuin isot, ajattelin kuitenkin ensin tehdä kirpparikierrokseni ja palata sen jälkeen kukkaostoksilleni, vaan kuinkas sitten kävikään? Kirpparilla oli mukavan rauhallista, moni varmasti ajatteli sen olevan suljettuna tänään ja sen vuoksi kovin moni ei ollut eksynyt paikalle, sain kierrellä ja katsella kaikessa rauhassa ja minä joka kirppiksemme muuton jälkeen olin vasta paikanpäällä toista kertaaa, vasta totuttelen uuteen järjestykseen ja paikkaan.


Niin kesäistä


Ai että miten hyvä kirpparikierros tänään(kin) osui kohdalleni, löysin vaikka ja mitä mieluisaa...joten kukkaostoksille minun on tehtävä ihan toinen reissu, sillä en millään olisi jalkaisin pystynyt kantamaan kirppariostoksiani ja kukkia! Mökille on hyvää vauhtia kertymässä paljon taas seuraavaksi kerraksi tavaraa vietäväksi. Löysin ihanan ison ostoskorin, joka vaan niin mielestäni kuuluu mökille ja todella hyvään hintaan. Lisäksi löysin itselleni pari kivaa hametta ja yhden puseron, kauniit siniset viinilasit, tuoppeja erilaisia, jotka ikäänkuin kuuluvat myös mökille, valkoisen keramiikkaisen tähtivadin, jollaisia minulla on jouluksi pieniä valkoisia myös, Kahvimukit, jotka niinikään ovat mökille olleet hakusessa löytyivät myös, viinipullon viilentimen ja sydänkranssin, joka löytää paikkansa mökin makkarista. Paljon parempaa kirpparikierrosta en olisi voinut kyllä toivoa...paitsi, että mökin olohuone kaipaa uutta lampunvarjostinta, ja sitä ei vielä ole löytynyt, jatkan etsintöjä, uskon senkin tulevan vastaan enemmin tai myöhemmin.


Täällä on vietetty tällaista Helatorstaita, entäs siellä??
























keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Viheliäinen vaiva

Pari päivää on mennyt ilman postausta ja syy siihen on vanha "viheliäinen"... en minä;), vaan niska/olkapää/käsivarsi kipuilu, te jotka seuraatte blogia säännöllisemmin varmaan muistatte, että minulla oli edellisvuoden lopulla ja viime vuoden alkukeväästä pari kertaa sama juttu! Kun arkipäivisin on pääsääntöisesti koneella töissä suurimman osan ajastaan, puhelin on läsnä työpöydän kulmalla ja vielä kotona iltaisin  on samoilla laitteilla, niin kyllä kroppa kertoo mikä on liikaa ja olen ihan tietoinen, että syy on tässäkin tapauksessa ihan yksinkertaisesti siitä. Omia tottumuksiaan ei ole ihan helppo vain muuttaa, vaikka syyn epäkohtaan tiedostaakin.


Ihan aluksia en tajunnut, että niskan kipu olikin tämän alkua, nimittäin uumoilin kivun johtuvan kenties vedosta ja muutamia päiviä meni siinä, että tajusin, vanhan ei niin mieluisan tuttavuuden nostaneen taas päätään. Minulla oli yksi huono yö, kun kertakaikkiaan hyvää kivtonta nukkuma-asentoa ei löytynyt, eikä tavallinen kipulääkekään tuonut helpotusta. Onneksi edellisestä kerrasta oli jäänyt reseptilääkkeitä tulehduksen hoitoon ja niillä tässä nyt yritertään pärjätä, kipu ei edelleenkään ole kokonaan poissa, mutta siedettävä. Tämä vaiva on siitä ärsyttävä, että se muuttaa vähän paikkaa ja tuntuu niskan yläosassa, hartiassa ja olkapäässä, sekä käsivarressa ja joku tietty asento tekee kipeää.


Toivoisin huomenna kivaa keliä ja sitä, että pääsisin kuvailemaan ja näkemään vesilintujen poikasia...perjantaina tapaan ystävättäreni ja lauantaina pääsen juhlimaan toisen ystävättäreni tyttären lakkiaisiin, joten ohjelmaa riittää tähän mukavalle neljän päivän vapaalle, sillä minulla on myös perjantai vapaata. Tässä olisi ollut kiva pidempi viikonloppu lähteä myös mökille, mutta nyt tähän osui muuta, niin mökkipuuhat saavat vielä hetkisen odottaa.


MUKAVAA HELATORSTAITA!!

sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Kun sade muuutti suunnitelmiani ja mitäs sitten voi tehdä

Aamulla varhain aloittelin tätä päivää kotihommilla, mutta mielessäni oli muutakin suunniteltuna tälle päivälle. Kävin kuvaamassa vaaleanpunaista ihanuutta, kävelin sunnuntainaamun rauhassa läpi raukean pientaloalueen, talojen pihojen kauneutta ihaillen kohti päämäärääni. Perillä verkkokalvoilleni ryöpsähti vaalean/aniliininpunainen kauneus; kukkia ja aina vain lisää kukkia, sanoinkuvaamattoman kaunista, suorastaan yltäkylläinen ihanuus. Otin kuvani ja siirryin toiseen todellisuuteen eli hoitamaan aamuvarhaisella aloittamani pyykkitouhut loppuun ja ajatuksenani oli lähteä päivän toiselle kuvauskierrokselleni rantaraitille, katsomaan miten vesilintujen pesinnät ovat alkaneet ja miten luonto on muuttunut viime käynnistäni, mitä kukkii ja onko pikkutipuja jo näytillä, vaan kuinkas sitten kävikään, taivas alkoi mennä pilveen ja alkoi näyttää siltä, että alkaa satamaan ja niinhän siinä myös kävi!!




Ei siis ihan mennyt kuten olin suunnitellut, mutta optimistina oletan, että sade laantuu tuosta pikkuhiljaa ja loppuu ja ellei, niin sitten taidan lähteä kukkaostoksille, olisi korkea aika saada kesäkukat kannettua jo kotiin, olenkohan viime vuosina koskaan ollut näin myöhässä??...nythän on vasta toukokuu, mutta kun yleensä heti pääsiäisen jälkeen olen täpinöissäni kesäkiukkien hankinnan kanssa, niin olenhan minä tänä vuonna jo paljon totutusta myöhässä. Ihan vailla kesäkukkia en nyt sentään ole, muutama pelakuu ja orvokkiamppeli on sentään jo hankittuna, mutta lisää tekee mieli. Kesäkukilla kun saa nopeasti luotua pihaan ja terassille kivaa ilmettä ja paljon viihtyisyyttä.Viime viikolla sateiden alle tekemäni suorakylvöt parvekelaatikoihin ovat kaikki ilokseni jo itäneet, siis viileistä päivistä huolimatta todella nopeasti, mikä iloinen yllätys, kun huomasin pienet alut laatikoissa.


Vähän huvittaa jopa itseäni, koska sadepäivinä voisi hyvin tehdä vähän lisää kotihommia, jotka kesäaikaan niin kovin helposti voi lykätä myöhemmäksikin, koska kauniita ilmoja ei viitsi"tuhlata" siihen kodin jynssäämisen, mutta kyllä niistä helposti yrittää näemmä luistaa vähän huonommallakin kelillä ja toisaalta kun sitten kuitenkin ryhtyy puuhastelemaan saa paljon aikaan ja mikä parasta hyvä mielen, että tulipahan tehdyksi;) Selailin sadepäivän ratokseni vähän ideoita Pinterestistä ja se on kyllä sellainen paikka, jossa idearikkaat ihmiset esittelevät loistavia ratkaisuja ja ideoita jos ja vaikka mihin. Nyt juuri sieltä kannattaa poimia itselleen juurikin puutarhaideoita ja vinkkejä, niitä löytyy valtavasti, istutuksista, puutarhakalusteiden nikkarointiin ja/tai miten tehdä ruukkupuutarha, kasvihuone tai yrttimaa, tai jos tiedosssasi on valmistujaisia tai muita kesäjuhlia löytyy sieltä myös upeita leipomis, ruokatarjoilu ja kattaus ohjeita, sekä tietoa paljonko kahvia tai muita juomia pitää varata tietyn kokoiselle vierasjoukolle.



Näyttää siltä, että sade on tosiaankin loppunut ja nyt sitten mietin, että kumpaa lähden tekemään; menenkö kesäkukkaostoksille vai lähdenkö kuvailemaan lisää...?? Sen verran epävakaiselta tuo keli edelleenkin nyt näyttää, että kesäkukkien hankinta on seuraava hommani, joten siispä niiden ostoon  lähden seuraaavaksi. Hyvän päätöksen tein, sillä sade jatkui ja välillä satoi ihan rankastikin, joten tulipahan haettua kesäkukat. Minä olen tosi perinteinen kesäkukkien suhteen, ostan yleensä joka vuosi samoja kukkia, värit saattavat vuosittain jonkinverran vaihdella, mutta lajikkeet pysyvät suht samoina. Ostin lisää pelakuita, nyt aniliinin punaisia, sinisiä lobelioita ja muutaman tähtisilmän, en hurahtanut ja yritän pärjätä nyt tällä määrällä ja ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että kun loma-aika tulee, niin en ole itse kukista ja kasveista huolehtimassa, sillä olen matkoilla ja mökkeilemässä, niin ei tarvitse ylenpalttisesti jättää kasteltavaa muille;) Paitsi että ehkä orvokeita vielä haen, ne kun ovat lemppareitani.


Olisi kiva jos tuo sade taukoaisi, että pääsisin jo tänään istuttamaan ostamani kukat, mutta ehtiihän sen toki tehdä huomennakin, mutta olisi kivempi puuhastella kun ei tulisi tuota vettä!


Hyvää alkavaa toukokuun viimeistä viikkoa!!

lauantai 25. toukokuuta 2019

Kesämielellä, vaikka säätila ei siitä kieli

Nyt on ollut jo useampi päivä, ei niin kovin kesäistä, aamulla on  pitänyt ihan housua ja takkia huivin kera pukea päälleen, että tarkenee. On ollut harmaata, sateista ja tuulisen viileää ja niin näyttää tämä viikonloppukin menevän. Vaan toista oli viime viikonloppuna; ihan täydellisen ihana kesäsää, näin ne säät vaihtelevat! Olkoon sää ulkona nyt millainen tahansa, niin mielesään voi silti olla kesämielellä ja suunnitella tulevan kesän kivoja juttuja. Ja kun faktahan se kuitenkin on, ettei tuolle säällekään vaan mitään mahda ja jos kaikesta on löydettävä se positiivinen fiba, niin olkoon se nyt sitten vaikka se, että minä kylvin suorakylvöni suoraan sateen alle ja mökillä on asetettu vesitynnyrit rännien alle ja suojakankaat siitepölyn ja muiden roskien esteeksi niiden päälle, jotta saadaan ihanan pehmeää ja puhdasta sadevettä talteen saunavedeksi...lähestulkoon kaikesta voi löytää myös positiivista, jos vain niin haluaa.


Olisihan se kivaa jos jokaisena kesä viikonloppuna tuo sää suosisi ja aurinko helottaisi kirkkaana, mutta tottahan sekin on vaikka niin kliseeltä kuulostaakin, että luonto kaipaa vettä ja hei, siitepölystä kärsivien on hetken edes helpompi hengittää, kun sade vie enimmät pölyt mennessään. Ei kannata jäädä odottelemaan kesällä aina niitä kauniita säitä, koska meillä kesä on kuitenkin melko lyhyt ja osa siitä useimmiten myös sateista, jää monia kesäjuttuja tekemättä jos sää on niille aina esteenä. Kannattaa jo etukäteen miettiä, mitä tehdä, jos ja kun sää ei suosi. Pitkäkestoinen huono ilma alkaa jossainkohtaa itse kutakin ärsyttämään ja juuri tuollaisiin hetkiin pitäisi olla se plan B olemassa. Lapsuuden kesät olivat yhtä piiiiitkää auronkoista,lämmintä, mansikanmakuista poutapilvihattaraa...aika kuultaa muistot;)


Toukokuu alkaa vedellä viimeisiään ja kesä tulee kohisten tai on oikeastaan jo tullut, koska pääskysetkin ovat tulleet, olethan jo muuten nähnyt ja kuullut ne? Usein kesästä osa menee siihen, että odotellaan sitä tätä ja tuota; koulujen loppumista, kesäjuhlia, loman alkua, Juhannuasta sitä ja tätä ja sitten ollaankin jo humps.vaan: elokuun lopulla...nauti siis joka hetkestä! näe, koe ja tee, äläkä jarruttele, ettei kesä mene puoli huolimattomasti ohitsesi huomaamattasi. Itse olen pyrkinyt noudattamaan tätä metodia jo useampana kesänä ja voin vakuuttaa, että toimii, ei tarvi syyssateiden jo alettua harmitella, että voi kun ei tullut kesällä tehtyä sitä ja tätä. Hetkessä elämisessä on puolensa, eikä lomankaan kuulu, eikä tarvitse olla kontrolloitua minuuttiaikataulutettua laatuaikaa, vaan pitää olla spontaaniutta, päähänpistoja ja luppoaikaa, sitähän se loma on ihan parhaimmillaan, älkääkä tehkö myöskään työleiriä lomastanne ja palatko sitten aikanaan "sorvin ääreen" kaikkenne antaneina ja lopen uupuneina!



Juhannus lienee meistä useimmille se kesän huipentuma ja sitä odotetaan...niin minäkin odotan, koska suunnitelmia on sinnekin jo tehtynä ja minnekäs muualle suuntaisinkaan tänä kesänä, kuin mökille sitä viettämään. Mökkikausi on  nyt korkattu viime viikonloppuna ja mökin puuhat saatu hyvään alkuun, maalaukset on aloitettu mökin keittiön osalta, kukkapenkkejä ja pihaa siistitty, tavarat saatu mökille vietyä. Seuraavaksi jatkamme maalauspuuhia ja pikku kunnostuksia  ja itse odotan kovasti jo sitä vaihetta, että saisimme aseteltua tavarat omille paikoilleen ja asetuttua ns.taloksi, jee niin mukavaa, tämä mökin uusiokäyttöönotto on kyllä ihan parhaita päätöksiäni.


Mukavaa viikonloppua, säätiloista huolimatta, ainahan sitä voi vetää kumpparit jalkaan ja sadetakin niskaan ja lähteä nauttimaan raikkaasta ilmasta ja ottaa siinä sivussa kasvohoidon sadepisaroista ja happirikkaasta ilmasta;)

torstai 23. toukokuuta 2019

Ilmoittautuminen

Minä olen useamman kerran haaveillut joskus osallistuvani jollekin valokuvauskurssille ja nyt se on tehty, ilmoittauduin tänään ihka ensimmäiselleni. Vaikka olen kuvannut ihan harrastuksekseni melko pitkään, niin en koskaan aiemmin ole ollut yhdelläkään kurssilla. Olen kyllä joskus tutkinut kursseja ja mm. Meeri Koutaniemen kurssille olin kerran jo aivan hilkulla osallistua, mutta sitten se ehti mennä täyteen, ennekuin sain tehtyä oman ilmoitukseni ja jäin ilman paikkaa.Tänään löysin mielenkiintoisen kurssin netistä ihan sattumalta ja koska kurssi oli mielenkiintoisen oloinen päätin ilmoittautua, niin jännittävää päästä ammattilaisen kurssille. Kurssi jolle ilmoittauduin on maisemakuvauskurssi, jonka pitää valokuvaaja Mikael Rantalainen.'


Tältä näytti eilen, kun lepän höytyviä leijaili ympäriinsä, aivan kuin lunta olisi maassa!


Kurssi lähtee liikkeelle melko perusteista; sillä käsitellään valon ominaisuuksia, valokuvauksen peruskäsitteitä,  ja miten eri asiat vaikuttavat kuvaan, opetellaan käyttämään kameran eri asetuksia eri kuvaustilanteissa, opetellaan oikeaa valotusta, ja sitä miten valitaan sommittelu kuviin. Kurssilla pohditaan myös sitä, että miten hyvä maisemakuva muodostuu ja milloin maisemakuvia kannattaa lähteä kuvaamaan, kurssiin sisältyy myös kaksi retkeä. Kurssilla saa henkilökohtaista neuvontaa, retkillä teemme harjoitustehtäviä. Vaikka kurssi on maisemavalokuvaukseen keskittyvä, ovat valokuvauksen alkeet yhteisiä kaikelle valokuvaamiselle ja oppeja voi siis soveltaa muuhunkin kuvaamiseen.



Odotan kurssia aikamoisen innoissani, on kiva tavata muita kuvaajia, saada opetusta ammattilaiselta ja mikä parasta oppia uutta ja saada uusia ideoita. Oletko joskus osallistunut valokuvauskurssille, mitä opit ja oliko kurssista itsellesi hyötyä ja jos koet että oli, niin millaista? Kurssi jolle olen ilmoittautunut koostuu kahdesta retkestä ja kahdesta ns.luokkatapaamisesta, viimeisellä kerralla käymme retkikuviemme tuloksia läpi ja myös kuvankäsittelyä, mikä sekin on minulle aivan uutta, sillä minä en ole harjoitellut sitä milloinkaan aiemmin. Kurssilta saamme luentomuistiinpanot joista voi kerrata kuvaamisohjeita myöhemminkin.


Tulette kuulemaan blogissa kunkin kurssipäivän jälkeen mitä kurssilla opin ja millaista oli osallistua tällaiselle kurssille ja millaiset fiilikseni olivat.


tiistai 21. toukokuuta 2019

Terassin kutsu

Ai miten minä nautin, kun töistä tultuani voi suunnata terassille kahvikupposen ja koneen kanssa, tai puuhastella kukkien ja muiden istutustensa parissa tai vain istua ja ihmetellä alkukesän ihmeellisyyttä ja ihanuutta. Kuunnella lintujen ilakointia ja katsella oravan ja mustarastaiden puuhia. Iloa voi löytää näinkin arkisista asioista, vaikka usein tavoittelemme, haaveilemme ja unelmoimme suuria ja sekin tekee toisinaan oikein hyvää, unelmia pitää aina olla;) Haaveilen minäkin; kesäloman alkamisesta, mukavista kesä jutuista, mökkeilystä, matkasta ja tietysti ihanista kesäsäistä. Mistäs sinä haaveilet?




Terassi on kesäaikaan lisäolohuone ja jos vain sää sallii, oleilen siellä paljon, luen, bloggailen tai todellakin vain hengailen siellä. Minulla on kesäkukkien ostaminen vielä melko vaiheessa, terassin pöydälle olen ostanut pelakuita, äitienpäivälahjaksi olen saanut neilikan ja orvokkiamppelin olen myös hommannut etuoven pieleen roikkumaan, mutta siinä kaikki... toistaiseksi;) mutta viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä kesäkukka ostoksille. Nähtäväksi jää "hurahdanko" taas puutarhamyymälässä tyystin, mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, niin saattaa helposti minulle käydä;)


Grillikausikin terassilla on jo korkattu ja ulkoruokailu on iso ilo kesäaikaan myöskin.Tykkään grillailla, istua ystävien ja perheen kanssa hyvän ruuan parissa, kiireettömästi oleillen, mikäs sen mukavampaa? Terassi on rauhallinen ja rajoittuu takapihaltamme alkavaan metsikköön, ihan kuin maalla olisi. Saunan jälkeen on myös erityisen mukavaa istuskella siellä. Juuri nyt tosin on siitepölykausi ja jonkinlaisten höytyvien lentely pahimmillaan ja terassikalusteet täynnä keltaista siitepölyä.Voin siis kyllä sanoa noudattaneeni terassin kutsua heti kun kesä alkoi ja siellä aion viettää aikaani niin pitkälle syksyynkin, kun hyvin tarkenee.


Terassista on kiva tehdä pikkupesä; viihtyisä ja kutsuva,  niin että siellä viihtyy ja sinne on kiva mutsua myös muita viettämään aikaa. Terassimme ei ole mikään jättiläinen, mutta juuri sopivan kokoinen, jotta sinne mahtuu istuimia, pöytä, kaasugrilli ja sinne voi laittaa kukkia ja muita somisteita, lisäksi meillä on takapihalla terasssin ympärillä vähän pihaa jonne saan pari lavakauluslaatikkoa istutuksille ja harrastan ruukkupuutarhaa, kesäkukkia ja yrttejä. Minusta on kiva hakea omalta pihalta salaattia ja yrttejä kesän kokkailuihin. Millaista ulkoilmaelämää sinä vietät kesäaikaan, onko pihaa, parveke, terassi tai joku näiden yhdistelmä? Tunnetko sinä terassin kutsun?


Kesäisiä päiviä!!

maanantai 20. toukokuuta 2019

Kesän merkit

Mikä tekee kesän? Moni asia saa tunteen kesästä, mutta yksi itselleni varma kesän merkki on aina se ensimmäisen pääskysen kuuleminen ja näkeminen ja tänä vuonna se päivä oli tänään, käväisin päivällä toimistolta hetkisen ulkosalla ja silloin sen äänen kuulin, pääskyt ovat saapuneet; kesä on saapunut pääskyjen myötä. Luonto on juuri nyt ihan kauneimmillaan ja juuri nyt koko ajan alkaa joku kasvi kukintansa ja aikaisimmat ovat jo kukinnan ihan loppusuoralla antaakseen tilaa muille aloittaa. Vihreys on mielestäni juuri nyt aivan huikea kaikissa sävyissään. Jos yhtään pysähtyy kuuntelemaan luontoa, niin lintukonsertit ovat myös aamuvarhaisesta iltamyöhään sulosointuja korville, tuulen humina, laineiden liplatus, ampiaisten surina ja ilta-auringon lemepeä hyväily ihollase on K-E-S-Ä!!


Kesän alku soinnut sai nauttia jo menneenä viikonloppuna ja tänään iltapäivällä oli jo tukalan helteistä, ukkosta ilmassa ja sateen mahdollisuus lähes käsin kosketeltavissa, pari hassua pisaraa oli ilmassa, mutta sade antoi vielä odotuttaa...Minä ajattelin tänään töistä tullessani, että maa on nyt lämmennyt riittävästi ja olisi hyvä tehdä suorakylvöjä sateen alle .Piipahdin työmatkalla kaupassa, josta löysinkin itselleni tutun, mutta mielenkiintoisen ja aika erikoisen tuttavuuden, joka lähti mukaani empimättä, tunnetko kärsimyskukan? Olen itse nähnyt joskus luonnossa sellaisen pensaana ulkomailla ja jo silloin taisin vähän ihastua tähän erikoisen näköiseen kukkaan. Tämä ostamani on köynnös, istutin sen kärhöjen kaveriksi, saa nähdä miten pärjää?




Suorakylvönä laitoin maahan, tilliä, herneitä sitruunakorianteria, koriste kurpitsoja, kurkkua, porkkanoita paria eri salaattia ja kesäkukkia, jos jonkinmoisia parvekelaatikoihin ja vielä olisi tarkoitus istuttaa ruukkuihin vaikkapa viikonlopulla kesäkukkia ja yrttejä ja siinä ne sitten olisivat...paitsi että... keittiön pöytä ja muutama muukin taso on täynnä kasvien alkuja, tomaatin, paprikan, chilien ja mustasilmäsusannan ... no kaipa niille kaikille paikat jostakin löytyy;)


Omena- ja kirsikkapuiden kukat ovat kyllä myös ihan lemppareitani, niin kauniita.


Aavistelin, että viikonloppuna ja tänään olleet lämpimät päivät ovat ehkä saaneet omppupuiden kukintoja avautumaan ja  kyllä,  iki-ihania valkoisia kukkia oli muutamia jo avoinna, samoin sireenit ovat juuri aloittelemassa kukintaansa, kúten kielot ja lemmikit myös.


Ihania omenapuun kukkia




Lemmikit kuuluvat myös omiin lemppareihini, niin herkän kauniita!!



Tässä näitä kesän merkkejä kuvin, kielot ja lemmikit


 Kesäistä viikkoa!!