Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Kesäaika alkakoon

Kesäajan alkaminen on ainakin täällä pääkaupunkiseudulla kostea, tai ainakin siltä se näyttää kun ulos näin aamutuimaan katsoo,  yöllä on satanut. Mikä ei oikeastaan edes harmita, yöllinen sade on ihan tervetullut, se edistää vain tuon likaisen loppulumen sulamista. Vielä siirrämme kelloja muutaman kerran ja sitten sekin touhu loppuu, mitä en pane lainkaan pahakseni, siitä voimme aivan hyvin luopua minun mielestäni. Mitäpä sitä tähän maaliskuun viimeiseen päivään sitten oikein suunnittelisi? Sitä ei aamun osalta tarvi täällä kyllä paljoakaan miettiä, nimittäin aamu alkaa pyykkirumballa, pesutupa on varattuna;) Kuvaamaan olisi kiva mennä, mutta ellei sää tästä yhtään selkiinny, en kyllä lähde, sillä vettä tuntuu vähän olevan ilmassa.Tänään aamukin tuntui viileämmältä, kuin työaamut viime viikon loppupuolella...




Kunhan pyykit on saatu hoidettua, lähden taimimulta ostoksille, tiedän jo nyt, että silmäilen myös josko kaupan laajasta siemenvalikoimasta vielä löytyisi jotakin, mitä haluaisin kesällä viljellä/kasvattaa...nimittäin takaraivossani on koko ajan ajatus myös siitä, mitä olisi kiva laittaa sinne mökille kasvamaan. On se toisaalta hassua ajatella, että tulevana kesänä tulee mitä luultavammin oleiltua paljon mökkipuuhissa, mistä olen vain innostunut! Minua ei ainakaan voi syyttää siitä, etten olisi aloittanut suunnittelua ja mietintää sen suhteen ajoissa, sekä hankintojen tekoa. Tuntuu siltä, että voisin muuttaa sinne tältä istumalta;)
Minusta taitaa olla hyvää vauhtia tulossa kesäksi suorastaan mökkihöperö!? Huomaan kaupoissa käydessäni koko ajan miettiväni eri juttuja mitä mökille pitäisi viedä, mitä siellä on tekemistä jotka pitää muistaa hoitaa...muistin tässä jokin aika sitten, että mökiltä pitäisi löytyä myös sellainen kasviteltta, pieni teltan oloinen muovinen juttu, josssa herkät pikkutaimet voivat totutella ulkoilmaan, sitten ilmojen jo riittävästi lämmettyä ja ovat sen suojissa tuuleltakin suojassa, pitää yrittää löytää se sieltä. Näitä suunnitelmia tehdessä, ei kristallipallosta olisi yhtään haittaa, sillä totuushan on se, että jos kesä on aivan kauhean huono säiden puolesta, niin moni asia mökkeilyssä ei ole ihan yhtä simppeliä, kuin jos sää olisi suht lämmin ja sateeton.


Kirjoitin viime viikolla postauksen kuluttamisesta ja ostoskäyttäytymisestä ja sen semmoisesta ja tähän mökkeilyyn liittyen täytyy tässä yhteydessä nyt muuten todeta, että mielikuvilla myydään kyllä valtavasti vaikka ja mitä. Kuluttamista meistä ihan jokainen voisi miettiä vähän tarkemminkin omassa elämässään ja jos mökin ei ole tarkoituskaan olla mikään luxusvilla, niin siellä tuo kierrättäminen varsinkin uusia hankintoja tehdessä, on kyllä oiva tapa säästää monissa asioissa. Minun ongelmani on matka, mökki kun ei ole ihan lähellä ja autottomana tavaroiden sinne vieminen on hankalaa ja siellä päässä niiden hankkiminen myös, sillä kauppaa ei ole...tai on, mutta sinne on myös mentävä autolla, matkaa kertyy kuitenkin yli 10 kilometriä suuntaansa. Niin ja julkista liikennettä ei myöskään juurikaan ole, monen mielestä asioiden hoitaminen ja tavaroiden hankkiminen ja niiden mökille saaminen käytännössä siis melkeinpä mahdottomuus, itse näen asian hieman toisin, tosin se vaatii välillä vähän mielikuvitusta ja säätämistä.



Ainahan viikonlopuksi voi vuokrata auton, ystävistä ja kavereista saa varmasti apua tarvittaessa. Tällä hetkellä tilanne on se, että sitä autoa kyllä tarvittaisiin. Nimittäin kaiken tuon tavaramäärän viemiseen mitä nyt jo mökille on menossa, tarvitaan kyllä autoa, se on ihan fakta. Mökeillä vietetään paljon aikaa ja monillehan mökki on selkeästi ihan kakkoskoti, kaikkine mukavuuksineen. Sitten on mökkejä, jotka ovat vain kesäkäytössä, eli oikeastaan aktiivisessa käytössä vain loma-ajat. Mutta löytyy myös niitä joiden mökki mahdollistaa koko vuotisen mökillä käymisen ja viikonloppujen vieton, eli mökin tulee olla talviasuttava ja lämmitettävä, vaikka meidän mökki on jo vanha, se on talviasuttava ja sähköistetty, onneksi. Tässä innossa mökkeilyn suhteen pitää nyt vaan yrittää pitää pää kylmänä ja tajuta, ettei kaikkea tarvitse saada kuntoon yhdessä kesässä tai edes vuoden kuluessa.


Leppoisaa maaliskuun viimeistä sunnuntaita!!


lauantai 30. maaliskuuta 2019

Leskenlehdet tuovat kevään

Leskenlehdet on yksi niistä asioista mikä meistä monille on se selvä kevään merkki, toki  niitä on useita muitakin, mutta maaliskuun lopulla usein vielä paikoitellen lumisesta maasta pilkistävät keltaiset kukinnot tuovat viimeistään sen kevään tunteen. Tänään oli puolipilvistä, mutta lämmintä, pienestä tuulesta huolimatta ja loput lumet kyllä sulavat vauhdilla, vaikka paikoitellen varjon puolella ja suojaisissa paikoissa vielä lunta onkin. Katselin tänään myös melko pulleita sireenin silmuja, ja kuuntelin ojissa virtaavia sulavesiä. Lintujen laulelu on lisääntynyt myös paljon ja varsinkin talitintit ja mustarastaat ovat selvästi jo todella aktiivisia.


Joka kevät tulee laitettua jotakin kasvamaan ja niin tänä keväänäkin, mutta usein käy usein myös niin, että lämpimässä ja valossa melko aikaisin itämään laitetut pikku taimet kasvavat idettyään ihan hetkessä pituutta. Minulla itivät tomaatti ja paprikat melko hyvin, huomenna aion laittaa mustasilmäsusannat, chilit ja kaunopunahatut itämään, pitää tarkistaa myös onko muita jotka vaatisivat esikasvatusta, toukokuun loppupuolella, kesäkuun alussa toivottavasti saa sitten laitettua jo suoraan maahan siemeniä. Vierailin tänään myös puutarhaliikkeessä ja ihanat pikku orvokit, samoin kuin myös narsissit ja muita kevätkukkia oli saapunut jo liikkeeseen. Orvokit ovat yksiä suosikkejani ja näissä oli jopa maininta, että kestävät pikku pakkastakin, mutta minä jätin kyllä vielä suosiolla kukat liikkeeseen;)




Piipahdin myös kirpparilla...nyt olen käynyt muutaman kerran kuluneiden viikkojen aikana, katselemassa lähinnä jos löytyisi jotakin kivaa mökille ja lähes aina kun siellä käyn löytyy yhtä ja toista ostettavaa, niin taas tänäänkin. Löysin Pentikin lasisien kynttilänjalan, joka oli tosi mieluis löytö, sillä minulla on samantyyppinen Pentikin lampunjalka, lisäksi löytyi kannellinen pikänmallinen valkoinen seinälle ripustettava kori, kaunis muistitaulu magneetein ja vaaleat kesähousut, että ei mi8kään turha reissu tänäänkään.




Huomenna pitää hakea lisää multaa, että pääsee laittamaan lisää siemeniä itämään, saa nähdä koska alkaa olla niin lämmintä, että voi ryhtyä terassin kevät puuhiin, varmaan hetki vielä menee, tänään nakkasin etupihalta betoniruukkuun syksyllä jättämäni muratin roskiin. Kevätauringon alkaessa paistella oikein kunnolla, on kyllä ryhdyttävä ikkunan pesuun...sen verran näyttävät ikkunat sitä kaipaavan. Ja jos on kiva ilma huomenna, voisin käydä hakemassa pajunoksia, haluaisin tehdä niistä pääsiäiseksi kranssin. Miten sinä olet viettänyt viikonloppua?


Kesäkurpitsat ja paprikat ovat itäneet;)


Toivotaan huomiselle ulkoilukelejä ja aurinkoa!!


torstai 28. maaliskuuta 2019

Ostosmaniaa

Taas on se aika vuodesta kun meille uskotellaan, että tarvitsemme sitä ja tätä...näinköhän? Loppujen lopuksi ihminen tulee varsin vähällä toimeen. Minusta tuntuu, että ostamisesta on tehty jonkinlainen pakkopulla, mainostamisella on tässä valtava merkitys, on vaikeata keksiä tuote jota ei mainostettisi ja meillehän syötetään sellaista mielikuvaa, että tarvitsemme vaikka ja mitä, emmekä kertakaikkiaan tule toimeen ilman sitä ja tätä. Keltaiset haamukassit ovat taas yhden jos toisenkin käsissä tällä viikolla, juuri kun selvisimme 3 + 1 päivistä ja niistä kaikista mainosmiesten keksimistä muista ostos houkutteluista.


Keväällä sisustuslehdet pursuavat mitä ihanampia sisustusideoita ja niissä kerrotaan myös kevään trendiväreistä, joita ilman koteihimme ei tule kevät. Ainakin sohvatyynyjen päälliset pitää vaihtaa, samoin keväisemmät verhot ja pöytäliinat, jos sellaisia käyttää. Ja hyvissä ajoin lumien vielä ollessa melkein maassa alkaakin tulla puutarhaan ja terassielämään tarvittavista tuotteista mainoksia ja taas tullaan siihen mielikuvaan mitä ilman ei tule elämästä kesän koittaessa yhtään mitään. Meille luodaan tavaroilla ja tuotteilla mielikuvia, luodaan tarpeita ja houkutellaan tekemään hankintoja.


Jokainen sitten itse tekee päätöksensä, mitä tuntuu tarvitsevansa, mihin rahansa laittaa ja punnitsee tai sitten ei, tarvitseeko kyseisiä tuotteita, vai onko ihan todella pakko hankkia kaikken mitä ikinä tuleekaan ostettua. Pitääkö joka kevät ostaa uudet kevätvaatteet, kengät ja laukku, aurinkolasit ja muut vermeet? Ei varmaankaan, mutta onhan se kiva piristää itseään, saada uutta ylle ja tuntea mielihyvää, vai tuntuuko kaiken ostamisen jälkeen enää iloa, tuntuuko ostaminen miltään ??



Jos ostaa harkiten, säästää jotakin haluamaansa varten, tuottaako tavoitteeseen pääsy enemmän iloa, kuin se, että astuu vaan kauppaan ja hankkii likipitäen kaiken heti ja nyt? Enää ei välttämättä tarvitse odottaa, kun monet asiat ovat tavoitettavissa/saatavissa ilman sen suurempaa odottelua. Toki isoja ja hintavampia hankintoja on ehkä pakkokin miettiä ja harkita tarkemmin, eikä kaikilla ole mahdollisuuksia samaan mitä joillakuilla. Monille ihmisille useamman sadan euron ostokset yhdellä kauppareissulla ovat täysi mahdottomuus, kun taas jollekulle toiselle aivan tavallista, kuluttaminen ja rahan käyttö on asia joka puhuttaa. Monien mielestä rahan arvostus on vähentynyt, kun taas toisaalta sitä ihnnoidaan, tavoitellaan ja yritetään saada hinnalla millä hyvänsä yhä enemmän ja enemmän.


On myös totta, että ihminen joka ei koskaan ole joutunut miettimään miten saa rahansa riitttämään, ei ehkä ihan aidosti ymmärrä millaista on elää siten, että jok´ikinen hankinta on mietittävä ja harkittava, kaupassa laskettava onko varaa siihen, tähän ja tuhon tai sitten kauppaan ei vaan kertakaikkiaan ole mitään asiaa, ei ole euron, euroa jota kuluttaisi.Vaikeaa on ymmärtää myöskään rahattoman upporikasta, jonka ei  koskaan tarvi miettiä rahaa, sitä vaan on aina ja kaikki on sen avulla saavutettavissa, vaan ei onnea.


Ostaminen ja kuluttaminen on aikamme trendi, jota meistä jokainen tekee enemmän, vähemmän tai lähes hallitsemattomasti, ostaa vain ostamisen vuoksi, hakee siitä mielihyvää ja kun on saanut haluamansa, tulee tilalle aina uusi haluamisen kohde, aina löytyy kauniimpi, ihanampi, haluttavampi tuote,  joka  tuntuu olevan pakko saada, mutta onko kaikkea pakko saada? Moni haluaa lopettaa kerskakuluttamisen ja pyrkii tekemään parempia valintoja, kierrättämään, entisöimään, tekemään itse, harkitsemaan jokaista hankintaansa tarkemmin.


Millainen rahan käyttäjä sinä olet, tuhlailetko surutta, harkitsetko ostamisiasi vai oletko suorastaan nuuka?












maanantai 25. maaliskuuta 2019

Vohveleita ja räntää

Tänään on vohvelipäivä jota vietetään ainakin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ja perinteet juontavat sadanvuoden päähän,  joten olihan sitä sitten juhlistettava itsekin tekemällä vohveleita joiden kanssa oli tällä kertaa makeita lisukkeita, vanilijakermaa, vadelma-ja mansikka hilloa ja omena-kaneli marmeladia njammm njammmm... ei yhtään hullumpaa, seuraavalla kerralla voisi tehdä suolaisia täytteitä. Aikamoinen sattuma,  koska ostin täysin tietämättömänä juuri tänään  Ja tähän iltaan mahtui myös hetken kestänyt räntäsade, joka puolestani olisi saanut kyllä jo jäädä väliin, ei enää räntää, eikä luntakaan, kiitos.




Kuuntelin juuri äsken säätiedotukset ja perjantaille ja lauantaile luvattiin aika huikeaa kevätsäätä, ennustettiin, että lämpötila saattaa nousta jopa +10-15 asteen tienoille, WAU!! Tosin viikon varrella tuo ennustus toki ehtii muuttua vielä moneen otteeseen ja todettiin ennusteessa sekin, että maaliskuussa tuollainen  viidentoista asteen lämpötila osuu kohdalle noin joka kymmenes vuosi, eli harvinaistahan se olisi. Kevään kuitenkin edistyessä luonnossa huomaa yhtä ja toista ja valitettavasti myös vähemmän mukavia. Viikonlopulla kun olin ulkoilemassa ja kuvaamassa kiinnitin huomioita rannassa näkyviin tyhjiin tölkkeihin ja niin myös niihin muovipulloihin, pullojen ja tölkkien keräilijätkään eivät ole vielä aktivoituneet, mutta jokainen voisi ihan itse hoitaa pullot palautuspisteisiin ja tölkit kierrätykseen.Vaikea käsittä, että joku jättää niitä yhä vieläkin luontoon.



Näiden määrä valitettavasti luonnossa kyllä taitaa vain lisääntyä ilmojen lämpiämisen myötä.
Onneksi myös keräilijät aktvoituvat samaan tahtiin kun pullojen tyhjentäjätkin, että jospa niitä kuitenkaan ei löytyisi joka niemen notkosta röykkiöttäin. Ei ole kiva katsella roskia luonnossa "vihaksi" pistää kun näkee ne kaikki lumen alta esiin tulevat rojut ja lasinsirpaleet.


Tämä kaveri oli mitä ilmeisemmin katsastamassa rouvansa kanssa pesän paikkaa, rva oli kiven suojassa, eikä tullut kuvattavaksi. Lintujen ongelmana varsinkin rannoilla koituu helposti kalastuvälineiden luontoon jätetyt koukut, siimat ja muovirenkaat, joita on muovipullojen korkkien ympärillä, ne voivat jäädä lintujen nokkiin ja/tai jalkoihin kiinni, koukut samaten, huolehditaan siis, ettemme jätä niitäkään luontoon.


Tämä laitska tarvii vähän kunnostusta ennen uintikauden alkamista, mutta kohta jäät on jo sulaneet ja sitten voikin alkaa bongailemaan ensimmäisiä innokkaita uimareita, viime vuonna kuvausreissuillani juttelin iäkkäämmän innokkaan uimari rouvan kanssa, joka kertoi heti jäiden lähtemisen jälkeen aloittaneensa uimakautensa??!!


Mukavaa ja aurinkoista viikon jatkoa!!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Kevään merkkejä ja energiaa auringosta

Tänään oli huikean kaunis aamu, oli kertakaikkisen ihanaa herätä siihen ja mikä myös erityisen kivaa, juuri sopiva ulkoilu/kuvailu sää, joita ei liiemmin viime aikoina ole ollut, tosin merenrannalla tuuli puuskittain melkoisen kovaa, mutta aurinko lämmittää jo. Meri onkin jo pitkään ollut osittain auki, rannat ja lahdet vielä jäässä ja paikoitellen kauempanakin jonkinlainen jääpeite näyttää edelleenkin pysyvän sitkeästi paikoillaan, vaan haurastahan se jo on ja virtapaikoissa todella ohutta. Kevät yrittää nyt kyllä jo todenteolla ottaa sen niskalenkin talvesta, joka kuitenkin vielä pyristelee vastaan.


Nämä kaunokaiset bongattu tänään etelärinteestä, kevättä ;)


Pajut täydessä kukinnassa

Rannat ovat osin riitteessä, osin sulia, aallot loiskivat iloisesti jäiden seassa ja ensimmäisiä vesilintuja näkyi etäämmällä rannasta ja joutsenten toitotus kuului, kanadanhanhet mittailivat rannalla mitä ilmeisemmin jo tulevan pesän paikkaa, kun siellä pariskunta kovin tohkeissaan tepastelivat. Etelärinteet ovat täysin lumettomia ja kävelytiet enää vain vailla harjakoneita ja kevät saisi tulla jo. Tänä vuonna pääsiäinen osuu vasta huhtikuun loppupuolelle, mutta pajut kukkivat jo täyttä päätä, josta tulikin mieleeni, että pitäisi käydä keräämässä pajunoksia ja tehdä pääsiäiskranssi.



Minut ainakin valtasi tosi keväinen olo, kun käyskentelin pitkin rantoja, istahdin  tai pysähtelin välillä ottamaan kuvia tai sitten vain katselin merelle, seurasin joka keväisiä siiankalastajia, jotka taas olivat runsaslukuisesti lähteneet kokeilemaan kalaonneaan. Huumaava onnen tunne valtasi mielen, nautin niin, kun vihdoin osui viikonlopun edes toiselle päivälle tämä kaunis sää, aurinko tosiaan jo lämmittää mukavasti ja linnut ovat kevätpuuhissaan ja oravan näin myös kuljettavan pesänrakennusaineita...miten pienestä voikaan tulla se onnen tunne, sunnuntaiaamun rauhasta ja siitä, että on ihan vaan rauhassa omien ajatustensa kanssa.


Siiankalastajia riitti rannoilla tänään


Kevään etenemisen seuraaminen on mielestäni mielenkiintoista ja kivaa, ilahduin siitäkin kun huomasin että mullasta oli noussut  vain muutama päivä sitten itämään pistämäni kesäkurpitsan siemenet. Kohta minun on pakko koulia isompiin astioihin itämään pistämäni pienen pienet taimet, ainaiseksi ongelmakseni koituu tilan puute, keittiön pöytä kun alkaa käydä pieneksi ja se on oikeastaan ainoa optimaalinen paikka pikkutaimille, jotta ne saavat valoa, mutta eivät kärsi liian kuumasta paahteesta koko päivää. Kukkapenkistä työntyy päivä päivältä esiin lisää kevätkukkien alkuja niidenkin kasvamista seuraan silmä tarkkana päivittäin. Pitäisi myös kerätä/siivota syyskasvit ja jouluksi laittamani oksat ja varvut pois ulkoruukuista, sillä kohta tuo kevätaurinko saa ne näyttämään ankean kuivahtaneilta ja kellastuneilta.


Voi tätä kirkkautta ja valoa!!


Keväällä energiatasot nousevat valon ja auringon myötä tappiin ja tuntuu, että päivä ei tahdo oikein riittää siihen mitä kaikkea olisi kiva tehdä. Aloittelin eilen DIY-projektia, minulla on vanha päreistä tehty matala "kori", sellainen matala suorakaiteen mallinen, jonka halusin uudistaa maalaamalla sen eri väriseksi harmaansinisellä liitumaalilla ja toinen on pitkä puinen tarjotin, jonka niinikään halusin maalata liitumaalilla, koska siihen oli tullut ikävän näköisiä jälkiä vedestä, sillä se on meillä ollut kylppärissä peilin alla laskutasona ja siinä pidän meritähtiä, kiviä ja simpukoita.


Tällaiset helpot ja nopeat DIY-projektit ovat minun mieleeni


Kalkkimaalilla maalatun pinnan voi jättää kertamaalauksen jälkeen sinälleen tai jos haluaa peittävää tasaista pintaa, uusia käsittelyn uudellen.



Vanhan esineen voi helposti ja edullisesti uudistaa maalamalla 
ja saada sen näyttämään ihan erilaiselta


Kalkkimaalit ovat siitäkin kivoja, että ne eivät juurikaan tuoksu ja työvälineiden pesu sujuu pelkällä vedellä, maalattavaa pintaa ei myöskään ole välttämätöntä hioa ennen maalausta. Pinnan saa kuluneen  ja vanhan näköiseksi jos maalattava esine on jo aiemmin ollut maalattu ja kalkkimaalauksen jälkeen voit hioa pintaa kevyesti ja tuo vanha maali tulee esiin kalkkimaalin alta saaden esineen pinnan näyttämään kuluneelta ja rustiikkiselta.

Vielä tämän päiväisen postauksen loppuun pari keväistä kuvaa ja niiden saattelemana kohti uutta viikkoa, toivotaan siitä tämän päiväisen kaltaista ja keväistä;)




Aurinkoista viikkoa sinulle!

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Tunnetko koskaan riittämättömyyttä?

Aivan ihana päivä tänään, pilvetön taivas ja aurinkoinen sää, mutta aamulla kova viileä tuuli, joka iltapäivällä oli kyllä jo laantunut. Hurjaa miten viikot tuntuvat taas vilistävän eteenpäin, päivät ja jopa kuukaudet ja ihan pian on jo huhtikuu!!Huh, huh ja minäkin olen ehtinyt olla uudessa työpaikassani jo yli 3 kk:tta, sekin on mennyt tosi nopeasti. Tänään taas(kin) on tullut mietittyä, että kun pitäisi ehtiä, pystyä, jaksaa ja kyetä, mutta aina ei vaan pysty, vaikka kuinka haluaisi ja toivoisikin pystyvänsä. Koetteko te koskaan riittämättömyyttä? En nyt ole ihan varma kuvaako tuo sana ihan sitä, miltä minusta tuntui tänään ja on kyllä tuntunut joskus aiemminkin, mutta en nyt parempaakaan tähän yhteyteenm keksinyt.


Tässä samassa yhteydessä mieleeni tulee sellainenkin ajatus, että mikä on tarpeeksi, siis riittävästi? Meistä jokainen on yksilö, toisilla ihmisillä tuntuu olevan vuorokaudessana enemmän tunteja, kuin jollakulla toisella ja joku on aina ns.työntouhussa, tällainen ihminen ei vaan osaa olla tekemättä mitään, on oltava puuhaa. Sitten on niitä jotka suorittavat, suorittamasta päästyään. Entäpä jos siltikin tuntuu, että olisi pitänyt ja kyllä minun olisi pystyttävä, ehdittävä ja kyettävä ja vielä jaksettavakin?


Jos yhdelle ihmiselle kertyy asioita, hoidettavia tehtäviä, töitä, huolehdittavaa ja suoritettavaa paljon, ei ole ihme, jos välillä kokee riittämättömyyttä ja miettii, että eikö mikään riitä, vieläkö minun pitäisi kyetä tuohon ja tähän? Monet meistä ovat tunnollisia, vastuuntuntoisia ja huolehtivia ja hommia kertyy. Moni toki myös tekee mielellään paljon ja kokee puhdasta mielihyvää aikaansaannoksistaan ja silloinhan tilanne on kaiketi ihan OK. Ihmisellä saattaa tulla elämäntilanteita joissa voi joutua äärirajoilleen ja eri ihmisten paineensietokyvyt ja stressinsietokyvyt ovatkin yksilöllisiä, siinä missä toinen puskee vielä täyttä höyryä eteenpäin, toinen on jouupunut ja luovuttanut tai ihan vaan höllentänyt tahtiaan ja todennut, että kaikkea ei tarvitse tehdä, eikä jaksaa, vähempikin riittää ja minä olen osuuteni tehnyt ja sen on riitettävä.


Kunnianhimo, välttämättömyys, pakko, näyttämisen halu, pärjääminen ja hyväksyntä voivat olla niitä asioita mitkä saavat meidät jaksamaan. Olen itse joskus sanonut, että jos minä en tee, niin sitten ei kukaan tee...hmmm...niinpä, ei kovin fiksua, mutta väsymys, tunne että ei arvosteta, huomioida buustaa meitä joissakin tilanteissa yhä kovemmin eteenpäin ja tulee se näyttämisen halu/tahto kyllä minä pystyn ja jaksan ja sitten se realiteetti, että jotkut asiat vaan on kertakaikkiaan saatava tehdyiksi ja hoidettua, huvitti tai ei.


Luultavasti lähes jokainen on joskus kokenut että ei riitä, minä en yksin tähän pysty, mutta me ihmiset olemme kekseliäitä ja keksimme keinot jotenkin selvitä ja suoriutua, niin ja jaksaa. Tänään yllättäen eteeni tuli tilanne, joka minun olisi pitänyt kyetä hoitamaan, mutta olosuhteista johtuen minulla ei ollut siihen mitään mahdollisuutta, mutta minä delegoin homman toisaalle ja se saatiin hoidettua. Joillekin on tosi vaikeaa pyytää apua tai jakaa asioita, tämä pätee henkilökohtaiseen -ja työelämään.
Aina vaan ei ole sitä tahoa keneltä pyytää apua, jelppiä tai kenelle jakaa osa vastuista ja silloin on riitettävä ihan keskenään ja niinkin yleensä pärjätään.Yleensä aikuisilla on vastuita ja joskus vastuun kantaminen on vaikeaa. Kun aikuistuu on vastuussta itsestään ja tekemisistään, myöhemmin omista lapsistaan ja ehkä jossain elämän vaiheessa vaikkapa omista ikääntyvistä vanhemmistaan. Moni huolehtii valtavasta määrästä asioita yksin tai huolehtii itsensä lisäksi yksin lapsesta/lapsista, hoitaa työnsä, on olkapäänä ja korvana aina käytettävissä läheisilleen ja ystävilleen. Joku huolehtii sairaasta rakkaastaan, eikä mikään muu tulisi mieleenkään. Niin me vain selviämme.


Hyvää viikonloppua kaikille!!