Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

lauantai 24. elokuuta 2019

Mitä sinä saat luonnosta?

Eilisten runsaiden sateiden jälkeen tänään saikin sitten herätä aurinkoiseen lauantaiaamuun, mikä merkitsi itselleni ihan selkeää ulos ja luontoon lähtemistä, kuten niin usein viikonloppuaamuisin jos sää vain sallii. Ihmisiä oli heti aamusta liikkeellä, kuka koiran kanssa, kuka pyöräillen, lenkkeillen tai meloen ja olipa ihmisiä lähtenyt myös uimaan, vesi oli kuulemma lämmintä?! Eri asia sitten mikä kenellekin on uimaveden lämpötilaksi sopivan lämmintä, veikkaan että minua ei mereen olisi enää uimaan saanut. Niinpä minä keskityin enemmän luonnon tarkkailuun. Olen valokuvaus sivustoilla katsellut hienoja perhoskuvia, joissa on useita perhosia samassa kuvassa ja tänään pääsin sitten itsekin ihastelemaan tällaista näkyä. Merenrannassa kasvavan puun rungolla oli useampia ohdakeperhosia, syynä siihen oletan olleen se, että veden läheisyydessä oli itikoita ruuaksi ja rungolle paitoi mukavasti aamuaurinko.






Tänään oli muutenkin hyvä kuvauspäivä sikäli, että olen toivonut saavani kuvia  vielä näin syyskesällä myös sudenkorennosta ja sekin osui linssiin tänään. Mietin usein kuvailemassa olessani sitä, että miten paljon luonnossa liikkuminen minulle itselleni antaa...parhaiten sitä voi kai kuvata sanomalla, että  valtavan paljon, tykkään ihan valtavasti liikkua luonnossa ja havainnoida sitä. Näin tänään palokärjenkin, mutten ehtinyt ottaa siitä kuvaa, sillä se oli tosi arka ja vähäinenkin liikahdukseni pelotti sen lentoon, näin myös merimetson, joka oli juuri saanut kalan, mutta sekin oli varsin nopea liikkeinen ja lensi saaliineen hetkessä kauas merelle päin. Kaikki kohtaamiset olivat kuitenkin itselleni merkittäviä, vaikka kaikista en kuvaa ehtinytkään saada.


Siellä se merimetso nyt lentää saaliineen 




Näin syyskesällä, elokuun loppupuolella, luonnossa näkee jo alkavia syksyn merkkejä. Selvintä lienee, että illat ovat alkaneet pimentyä jo, kastetta on usein iltaisin ja aamuisin ja joissakin kasveissa näkyy jo ruskaakin! Kauneinta luonnossa onkin syyskesällä värit, tästä eteenpäin ne vaan lisääntyvät ja hämähäkkien verkot ovat myös kauniita, kun niissä on sateen tai kasteen jälkeen vielä kosteutta.
Tänä vuonna on valtavasti pihlajanmarjoja, muistan sanonnan, ettei pihlaja kanna kahta taakkaa, eli uskomuksen mukaan tulisi vähäluminen talvi...nähtäväksi jää.




Kukaan ei ole voinut viime päivinä välttyä uutisilta, jotka koskevat Amazonin metsäpaloja. Palojen takia Ranska ja Irlanti ovatkin jo väläyttäneet, etteivät ne vahvistaisi kauppasopimusta etelä-Amerikan maiden kanssa, Brasilian tilanteen takia. Suomessa on puhuttu ministeritasolla brasilialaisen lihan boikotoinnista. Brasilian presidenttiä on kritisoitua siitä, että hän rohkaiseen maanviljelijöitä ja metsureita tuhoamaan sademetsää, paloja sytytetään BBC:n mukaan usein myös luvattomasti, kun sademetsää raivataan pelloksi tai karjan laidunalueiksi.



Luonnon saastuminen ja ilmastonmuutos ovat  tosiasioita, jotka huolestuttavat meistä useimpia, eikä lainkaan turhaan. Merissä on valtavia muovijätelauttoja, joiden vaikutukset kohdistuvat merieläimiin, kaloihin, lintuihin ja ravintoketjun päässä,  myös meihin - ihmisiin.


Leppä syysasussaan


Syksyn viboja voi jo aistia luonnossa



Pihlajissa on jo syksyisiä värejä-kaunista!



Mukavaa ja aurinkoista viikonlopun jatkoa!!

perjantai 23. elokuuta 2019

Miten sinä aloitat viikonloppusi?

Yleensä perjantai on kiva päivä, mutta tänä aamuna ei ihan tuntunut siltä, sillä heräsin rankkasateeseen ja ukkosen jyrinään ja samassa jo soikin herätys. Minä olen aamuihminen, eikä nouseminen sinänsä ole minulle mikään ongelma ja olihan lisäksi perjantaiaamu, mikä toki tuntui erityisen mukavalle. Vettä tuli töihin lähtiessäkin ja minulla kun on bussipysäkille käveltävää molemmissa suunnissa, sekä mennessä, että tullessa, niin ulkona tulee oltua ja jos sattuu satamaan, saattaa myös kastua, vaikka varjo olisikin mukana. Tänä aamunakin sitten loppumetreillä  se sade kuitenkin yllätti. Kävellessäni bussista jäätyäni kohti työpaikkaani, satoi edelleenkin ja tuntui jopa, että sade vaan yltyi, mutta muutama sata metriä ennen työpaikkaani tuli jo ihan kaatamalla ja vaikka matkaa työpaikan ulko-ovelle ei paljoa ollutkaan enää, niin siltikin olin polvia myöden märkä töihin päästyäni.


Päivä töissä oli edellisviikon perjantain kaltainen, eli melko kiireinen ja monia asioita piti selvittää ja saada eteenpäin, päivän aikana sää kuitenkin poutaantui ja kotiin lähtiessäni ei satanutkaan enää. Päätin käydä kaupan kautta ja eurojackpotata, tietysti, sillä pitäähän sitä haaveilla...90 miljoonaa, joopa joo;)niin ja viikonlopun aloitukseksi päätin ostaa myös naistenlehden ja rentoutua sen parissa ihan ensimmäiseksi kotiin päästyäni. Kun olin päässyt kotiin, pistin kahvin tippumaan, otin omena- viinerin kahvin kaveriksi ja ostamani suklaan ja karkkipussin jämät viereeni ja pistin itseni levyksi ja aloin lukemaan lehteä ja nauttimaan herkuistani, ei yhtään hassumpi viikonlopun aloitus, vai mitä? Maanataina alkaakin sitten uudenlainen elämä...tai pikemminkin askel kohti vähemmän herkutonta mussutusta ja enemmän itsensä liikuttamista...toivoakseni;)Eikös maanataina aina voi aloittaa??



Mutta ettei olisi ihan "liian ruusuista" ja täydellinen viikonlopun aloitus, niin siinä kahvia juodessani ja lehdestä nauttiessani, kuulin kuinka sade alkoi  taas voimistua, se nimittäin alkoi melkein heti kotiin päästyäni ja hetken kuluttua vettä tuli hetken aikaa aivan kaatamalla! Kiitin hyvää onneani, etten jäänyt rankkasateeseen toistamiseen tänään ja mietin sitäkin, että vaikka huomisesta alkaen onkin luvattu sään paranevan ja luvattu ensi viikolle jopa suorastaan inkkarikesää, niin pessimisti ei pety ja ajattelin, että onneksi emme ole myöskään tässä kaatosateessa ajamassa viikonlopuksi mökille, vaikka mökille olisikin kiva ollut mennä. Mökille menemme kyllä luultavasti ihan lähi viikonloppuina, toivottavasti silloin ei sitten satu ihan huonoa viikonloppua säiden puolesta.



Huomenna toivon pääseväni nyt sitten kuvaamaan, kun viime lauantaina ei tullut  lähdettyä. Sunnuntaille on suuniteltuna muuta ohjelmaa, näin minä olen viikonloppuani aloitellut ja illalla menen nauttimaan saunan löylyistä, satakoot jos on sataakseen, kunhan huomiseksi selkiintyy.
Miten sinä olet viikonloppuasi aloitellut?

Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!!



keskiviikko 21. elokuuta 2019

Pidämmekö huolta itsestämme?

Liikunnan hyödyistä ihmisille ei puhuta turhaan, senhän me kaikki varmasti tiedostamme. Kuuntelin tänään hyvinvointikonsulttia tai oikeastaan henkilöä, joka kävi kertomassa meillä töissä heidän tarjoamistaan liikuntaan liittyvistä palveluista. Keskustelimme paljon siitä miten erilaisia ihmisiä saisi motivoitua liikkumaan. Tiedämme, että on ns.aktiiviliikkujia, jotka harrastavat monipuolisesti, useamman kerran viikossa liikuntaa, on myös satunnaisesti vaikkapa lenkillä kävijöitä tai silloin tällöin salilla tai ryhmäliikuntatunneilla pistäytyjiä ja sitten on myös iso joukko niitä, jotka eivät käytännöllisesti katsoen liiku juuri lainkaan ja tämä on se ryhmä, joka eri hyvinvointi ammattilaisia kiinnostaa, miten saada heidät innostumaan ja motivoitumaan omasta hyvinvoinnistaan, voimaan ja jaksamaan paremmin.


Usein kiire mainitaan syyksi siihen, ettei tule liikuttua, mutta sehän ei ole totta, jokaisella on aivan varmasti päivässä hetki jonka aivan hyvin voisi allokoida edes jonkinlaiselle liikunnalle, ei ole kyse monesta tunnista, vaan ihan kaiken kestoinen aktiviteetti on parempi kuin se ettei tee mitään. Totta on sekin, että kaikki eivät ala liikkumaan, vaikka olisi minkälaisia konsultteja ja luennoitsijoita kertomassa liikunnan terveyshyödyistä ja vaikka porkkanana tarjottaisiin ilmaisia tutustumiskäyntejä eri liikunta aktiviteetteihin. Kaikki eivät myöskään ihan vaan yksinkertaisesti pysty liikkumaan. Liikkumattomuuden syitä on monia, varmasti yhtä monia kuin syitä siihenkin, että liikkuu paljon. Meitä kuitenkin moititaan liikkumattomuudesta ja tuodaan esiin ne moninaiset negatiiviset seikat, jotka vaikuttavat terveyteemme.


Liikunta yhdessä terveellisten ruokailutottumusten kanssa on yksi avain hyvinvointiin. Mistä sitten johtuu, että vaikka tiedämme tämän kaiken jo entuudestaan, emme kuitenkaan pidä parempaa huolta itsestämme? Konsutti jonka tänään tapasin kertoi, että motivointi liikunnan aloittamiseen pitäisi olla matala kynnyksistä, eli jos ajatellaan vaikkapa työpaikalla tapahtuvaa liikuntaa työpäivän aikana ja sitä, miten sitä voitaisiin yksinkertaisesti toteuttaa, ei asia ole kovin kummoinen. Hän mainitsi pari seikkaa; Ensinnäkin liikunnan kesto ei saisi olla liian pitkäkestoista totutettavaksi työpäivän lomassa ja siihen pitäisi voida osallistua ihan työvaatteissa, monissa yrityksissä onkin  järjestetty mm:ssa taukojumppaa ja tuetaan hlökunnan liikunnallisuutta erilaisin keinoin.


Moni meistä huolehtii isoista ja pienemmistä asioista päivittäin, on vastuussa tärkeistä asioita ja pystyy suoriutumaan haastavista ja hankalistakin työtehtävistä, hoitamaan ja organisoimaan, mutta unohtaa tyystin oman hyvinvointinsa...miksi ihmeessä? Liikutko sinä ja miten aktiivisesti, tukeeko työnantajasi liikuntaa? Jos liikut, niin miksi ja jos taas et, niin, miksi et? Näitä kysymyksiä meistä ihan jokaisen varmasti kannattaisi silloin tällöin pohtia. Mikä on motiivisi harrastaa, liikutko omasta innostuksestasi, vai miellyttääkseen jotakuta, mikä on se perimmäinen motiivisi liikkumiselle, vai onko liikkumisesi kenties tavoitteellista, haetko yhä parempia suorituksia, endorfiini ryöppyjä, kilpailu/kisa kuntoa, vai liikutko kenties pudottaaksesi painoasi?


Ihmisiä jotka eivät ole liikunnallisia pidetään usein laiskoina, isokokoisia ihmisiä arvostellaan ja ollaan sitä mieltä, että heidän tulisi liikkua ja vedotaan siihen, että he sairastuvat ja ovat yhteiskunnalle rasite, tämähän ei tietenkään ole asian koko totuus, toki voi olla mitä erilaisempia syitä miksi joku ei liiku, eikä kyse läheskään aina ole mistään edellä mainituista syistä. Sanotaan myös, että kehomme on temppelimme, eli pidä siitä parasta mahdollista huolta ja olet mitä syöt, niinpä...Aina on hyvä hetki aloittaa, mitäpä jos lupaisi  pitää itsestään parempaa huolta jatkossa? Miettiä omaa hyvinvointiaan ja siihen panostamista kokonaisvaltaisesti.


Mukavia syyspäiviä kaikille!!

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Sillä on väliä miten päivänsä aloittaa

Sunnuntai on kyllä ihana päivä tai ainakin juuri tämä sunnuntai...on ihanaa herätä ns.normaali aikaan vain todetakseen, että ai niin: ei tarvitsekkaan nousta vielä, tänäänhän on sunnuntai. Siinä kuitenkin ehti havaita makkarin verhojen välistä, että on kirkas aamu ja aurinko on juuri nousemaisillaan, eli luultavasti on tulossa kuvaussäätä tälle päivälle. Jatkoin siis tuossa kohtaa aamua vielä uniani, mutta parin tunnin päästä sitten jo heräsinkin ja millaiseen aamuun, kirkkaaseen auringon paisteeseen; loppukesän aurinkoiseen pyhäaamuun, nyt voi kaiketi jo sanoa loppukesä? Eletään kuitenkin jo elokuun puoltaväliä, kahden viikon kuluttua on syksy; syyskuu.




Herättyäni kiersin avaamassa verhot ja sälekaihtimet ja annoin auringon tulvia sisään kotiin, laitoin aamukahvit tippumaan ja haistelin aamua hetkisen ulko-ovelta, ihana aamu, ei kiirettä yhtään mihinkään, voi ihan vaan olla ja nauttia, ei siis hullumpi päivän aloitus ollenkaan, oikeastaan tosi ihana ja sillähän on merkitystä miten aamu alkaa, se vaikuttaa mielialaan ja koko päivään, millainen päivästäsi tulee, toki päivän mittaan ehtii sattua ja tapahtua yhtä ja toista , mutta alku lähtökohdat päivälle ainakin ovat  tällaisena aamuna mitä parhaimmat. Aamuihmisenä olen ehkä vähän jäävikin hehkuttamaan aamujen ihanuutta, tiedän kyllä, että monille aamut ovat vähemmän kivoja ja käynnistyminen uuteen päivään hankalaa.




Se millainen päivästäsi sitten kehkeytyy, voi monesti riippua aamusta ja siitä miten se lähtee käyntiin. Me kaikki olemme yksilöitä ja tapamme toimia ja reagoida ovat yksilöllisiä, joskin myös ainakin osittain tottumuksia ja tapoja eri tilanteissa ja siihen miten eri asioihin suhtautuu.Toiset ovat aamulla ihan parhaimmillaan ja toiset eivät sitten ole, vaan haluavat olla omissa oloissaan ja käynnistyvät uuteen pivään vähän hitaammin. Itse uskon, että aamulla on valtavan suuri merkitys päivään, jos aamu on hyvä ja miellyttävä, tulee päivästäkin mitä lultavammin mukava.



Tänään on omalla "agendallani" niinkin arkista hommaa kuin kotitöitä, kyllä,  on kiva aloittaa huomenna sitten uusi viikko, kun sellaiset asiat on tehty, eikä huomenna kotiintultuaan tarvise aloittaa vielä toista työrupeamaa kotosalla, eikös vaan kuulosta järkeenkäyvältä? Kun suoritan nuo kotiaskareet heti aamusta pois, niin pääsen ulkoilemaan ja nauttimaan tästä kauniista sunnuntaista ja ennen kaikkea olen odottanut pääseväni kuvailemaan. Mikään ei varsinaisesti olisi estänyt minua lähtemästä aamupäivällä kuvailemaan, mutta huikean kaunis aamu muuttui aika nopeasti pilviseksi ja tuuliseksi, ei mitenkään synkäksi, mutta päätin että en kuitenkaan tänään lähde kuvailemaan. Kummasti se päivä vaan etenee vaikkaei mitään kummenpaa puuhailisikaan...



Juuri kun olin saanut kaikki homani hoidettua, ystävättäreni soitti ja kysyi oliko minulla meneillään juuri jotakin, vai halauaisnko kenties lähteä käymään heillä ja vähän ulkoilemaan ja eikun tuumasta toiseen ja ystävättäreni luo. Sää alkoi kyllä näyttää välillä jo vähän siltä, että alkaisi kenties sataa, mutta onneksi  paria tippaa enempää ei kuitenkaan vettä tullut, kävimme kävelyllä, päivän mittaan tuli  kivasti 10,5 kilometriä käveltyä, hyvä niin. Syyskukkiakin haimme, vaikka usein syyskrysanteemit eivät syystä tai toisesta oikein minulla ole menestyneet, niin niitä nyt taas kuitenkin tuli ostettua, toivottavasti nämä  nyt menestyisivät.


Mukavaa aamua seurasi kiva päivä, eli taaskin tuli toteennäytettyä se, että kyllä sillä usein on ihan konkreettisesti merkitystä miten päivänsä aloittaa ja millainen päivästä tulee.





lauantai 17. elokuuta 2019

Syyskesäinen lauantai

Tänä aamuna olin suunnittellut lähteväni aikaisin kuvaamaan, vaan toisin kävi. Heräsin ihan  ajoissa, mutta odottamani kaunis aurinkoinen ja lämmin aamutoive, ei ihan täyttynyt, sillä oli melko pilvistä, muuten ihan kiva keli kylläkin, ei myöskään ollut usvaa tai sumua, jota myöskin vähän puolisalaa olisin toivonut aamuhetkeen, ihan kuvauksen takia. Päätin siis skipata kuvaamisen ja sensijaan minulla oli varasuunnitelma...kirppari kutsui tai melkein jopa huusi minua, sillä tein viime visiitilläni sen verran kivoja löytöjä, että teki mieleni pistäytyä vielä uudemmankin kerran, vaikka edellisestä käynnistäni olikin ehtinyt kulumaan vain tovi. Huomasin kuitenkin myös ilman kirkastuneen, eli olisin ihan hyvin voinut lähteä myös kuvaamaan, mutta vähän yllättäenkin kirppari voitti tänä lauantaina.





Ei ollut tämäkään kirpparikierros turha, löysin mökille kivat hennon vaaleanpunaiset kultareunaiset teekupit, lasisen kynttilänjalan, joka sopi mainiosti viime kerralla löytämäni Pentikin jalan kaveriksi. Sitten kuin uuden kaksipuolisen ison sohvanpäällisen, joka on ollut muutenkin ostoslistalla jo jonkin aikaa, tästä löydöstä olin aivan erityisen iloinen. Näin syyskesällä kun luonnonmarjat kypsyvät mm. eri pensaiden ja puiden, sekä pihlajanmarjat, niin keräsin niitä syysaskarteluja varten tänään, ai että miten ne on kauniita ja niitä voi kuivata ja käyttää vaikka pöytäkoristeina, tehdä marjoista ketjuja vaikkapa terassille tai  parvekkelle roikkumaan, koristella vaikkapa sadonkorjuupöytää yms.marjoja voi käyttää monin eri tavoin,  toinen kaunis materiaali juuri nyt on metsät pullollaan olevat kanervat, ihana väriläiskä vaikka maljakkoon kahvipöytää kaunistamaan. Erilaisia kuivia heiniä tai vaikkapa kaisloja kannattaisi myöskin kerätä nyt, jos mielii askarrella myöhemmin niistä jotakin kivaa.






Tapasin myös ystävättäreni tänään kahvittelun merkeissä meren äärellä, näin minä olen lauantaitani viettänyt, miten sinun lauantaisi on sujunut? Tälläisena kauniina syyskesäisenä lauantaina mieli halajaa myös mökille, jonne toivottavasti ihan lähiaikoina pääseekin taas viikonlopun viettoon. Näin elokuulla on jo pimeitä myöhäisiltoja ja voikin tunnelmoida  laittamalla kynttilöitä lyhtyihin ja luoda kivaa fiilistä, tosin viikolla oli myös komea kuutamo. Saapa nähdä olisiko huomenna sää kuvaukseen otollinen, jos on, niin menen kuvaamaan, ellei, keksin sunnuntain ratoksi jotakin muuta puuhaa, tänään sain pestyä myös grillin,joka odotti insipiraatiotani;) siistittyä vähän kesäkukkia, vielä en ostanut syyskukkia, kun kesäkukatkin on vielä hengissä.





Hyvää viikonlopun jatkoa!!