Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

lauantai 10. marraskuuta 2018

Pikkujoulut ja iloinen ylläri

Eilen tuli sitten avattua oma pikkujoulukausi, kyllä...minulla oli työpaikan pikkujoulut, aloitimme tutustumalla erääseen sairaalaan, esittelyn jälkeen oli vuorossa ihan perinteisesti ruokailu, tosin meillä ei ollut jouluruokaa, vaan erittäin maukas Himan ja Salin Välimerellinen menu, jonka kruunasi herkullinen jälkkäri:tummasuklaa moussekakku vadelmasydämellä, Nam;) Ohjelma jatkui tilausratikalla, joka oli kaiketi vuodelta -67, kiertelimme Helsingin keskustaa, mikä näyttikin pimeässä illassa jouluvaloineen varsin kauniilta. Virallinen osuus juhlistamme päättyi tuohon ratikka ajeluun.

Eilen sain kivoja uutisia, sillä kuten aiemmassa postauksessani jo kerroinkin pääsin työpaikka haastatteluun, mikä toteutettiin videohaastatteluna, joka ainakin itselleni ensi rykäisyllä oli aika haasteellinen, koska en milloinkaan aiemmin ollut sellaiseen osallistunut, saatikka sellaista tehnyt! Eilen ennen pikkujouluihin lähtöäni sain kuitenkin puhelinsoiton, jossa todettiin minun päässeen haastattelun kakkoskierrokselle, olin enemmän kuin yllättynyt ja Super iloinen, tietysti! Eilen oli siis loistava perjantai. Eilisissä pikkujouluissa oli kiva kertoa edenneensä työhaastattelussa, nyt on taas jotakin johon uskoa ja luottaa, kun poistuu vaan rohkeasti siltä omalta epämukavuusalueeltaan, niin siitä voi ja usein seuratakin jotakin hyvää ja ellei ihan välittömästi, luultavasti siitä on kuitenkin  myöhemmin hyötyä.


Olen tämän työnhakuni suhteen kuitenkin realisti ja nöyräkin, sillä vaikka pääsee haastatteluun niin, niin pääsee moni muukin ja paikoista on kova kilpailu, se tuleeko johonkin positioon valituksi riippuu varmasti monen asian yhteisvaikutuksesta. On täysin selvää, että yritykset hakevat motivoituneita, ihmisiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan k.o paikkaan pidempi aikaisesti (ellei kyseessä siis ole määräaikainen työsuhde) Koko rekrytointi prosessi on yritykselle jo merkittävä satsaus ja uuden työntekijän palkkaamisessa halutaan tietysti onnistua.


Itse olen oppinut näiden kuuden viikon aikana jo ainakin pitkäjännitteisyyttä, nimittäin työnhaussa jos jossakin pitää odottaa. Ensin laitat hakemuksen tiettyyn paikkaan menemään, sitten odotat, että hakuaika päättyy, sen jälkeen alat odotella saatko kutsua haastatteluun vai saatko ilmoituksen:  Kiitos mielenkiinnosta yritystämme kohtaan, mutta tällä kertaa valintamme ei kohdistunut sinuun...ja jos satut pääsemään  haastatteluun, odotat vastausta miten siitä selvisit, pääsetkö jatkoon vai nousiko seinä pystyyn? Eli kaiken kaikkiaan hakemuksen lähettämisestä ja tiedosta miten haussasi lopulta kävi menee helposti kuitenkin useampi viikko.


Mietin tässä lauantai aamulla , että mitä sitä tänään ryhtyisi oikein puuhailemaan? En ole viikkoon käynyt kuvailemassa olenkaan, postauksienkin kuvat ovat arkistojen kätköistä valikoituneita tai sitten kännykällä otettuja kuvia. Harmaa, tihkusateinen ja ankea keli ei nyt oikein ole innostanut lähtemän ulos kuvailemaan.


Kaamos lauantaita ja hyggeilyä vaan kaikille, täällä ainakin on ollut jotenkin raukea päivä, vaivoin sain itseni ulos sen verran, että kauppareissu tuli tehtyä ja roskat vietyä, suoritus eikö;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit blogissani, jätä toki myös kommenttisi, kiitos