Tiedostan itsessäni myös piirteen, joka korostuu nyt tässä tilanteessani erityisen hyvin ja se on se, etten ole kovin hyvä odottaja...en pidä siitä, että hakemuksen lähettämisen jälkeen pitää ensin odotella, että hakuaika k.o paikkaan menee umpeen ja sitten hakemusten käsittelyssä kuluu tietysti oma aikansa, seuraavaksi ensimmäiselle haastattelukierrokselle kutsua odottamaan ja jos selviää siitä, niin odottaa mahdollisesti vielä toista haastattelukierrosta ja/tai mahdollisia testejä k.o positioon. Eli siitä hakemuksen laatimispäivästä mahdolliseen haastatteluun tai vastauskirjeeseen kuluu useimmissa tapauksissa useampi viikko kuitenkin ja tämä on minulle se vaikea paikka, joka itse olen nopealiikkeinen ja ripeä, siis omasta mielestäni;) pidän siitä, että asiat hoituu/hoidetaan reippaasti.
Tässä on varmasti itselläni oppimisen paikka, ettei kaikki aina tapahdu heti, tässä ja nyt. Onneksi joka päivä voi ja saa myös oppia uutta, joten olkoon tämä nyt heti yksi oppimisen paikka minulle.Tämä ensimmäinen kotona olo viikkoni on ehkä hienoisen rytmin muutoksen myötä myös saanut ajattelemaan omaa arkeaan tarkemmin ja kenties huomaamaan asioita, joita aiemmin piti kaiketi vähän klisesiseti todeten;itsestäänselvyyksinä. Tiirailin blogin päivityksen lomassa vähän väliä ikkunasta ulos, että jokohan olisi voinut lähteä kävelylle, taukoaisiko tuo sade jo, joka oli jatkunut jo aamusta asti, sade kyllä sitten loppui jossakin kohtaa iltapäivästä, mutta kävelylle ei sitten kuitenkaan tullut lähdettyä.
Huomenna pitäisi olla reippaana heti aamusta kohti mökkireissua, toivottavasti aurinko paistaa ja saadaan tehtyä vähän syyshommia ilman suurempaa sadetta.
Reipasta viikonloppua !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit blogissani, jätä toki myös kommenttisi, kiitos