Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

lauantai 6. lokakuuta 2018

Mökkeilyä, maaseutuidylliä ja maaseutuasumisen haasteet

Tälle viikonlopulle oli ajatus mökkireissusta, koska jokainen jolla on mökki kyllä tietää, että syksyllä on hommia, jotka siellä pitäisi käydä hoitamassa. Äitinihän asuu mökin pihapiirissä, mutta hän ei enää yksin kykene hoitamaan mökin "talviteloille laittoa" ja toisaalta samalla reissulla tulee sitten hoidettua ja auteltua myös äidin asioita, siis yksi tie kaksi asiaa;) Ensin oli ajatuksena lähteä ajelemaan mökille jo perjantaina, mutta osittain sateisen sään vuoksikin siirsimme lähdön vasta lauantaille, olisi mukavampi puuhastella ulkosallakin, jos ei sataisi ihan kamalasti koko aikaa.


Puutarhakalusteet pitäisi laittaa varastoon, saunasta tyhjentää vedet, tutkia kesällä kuivunut kaivon tilanne, hävittää ampiaispesä puuliiteristä, joka hankaloitti kesällä huomattavasti liiterissä käyntiä, istuttaa kukkasipuleita, haravoida vähän pihaa ja siistiä vähän kukkapenkkejä.



Lisäksi tarkistaa miten vesivahinko remontti äitini luona on edistynyt, etänä sen seuraaminen on nimittäin sen varassa mitä remontti firma asiasta tiedottaa. Maaseudulla ensinnäkin kuuman kesän seurauksena kaivon kuivuminen on aikamoinen "katastrofi", sillä muuta vesivarantoa ei ole, toki kylässä on yleinen kaivo, mutta ikäihmisen on sieltä mahdotonta vettä yksinään saada, kaikki käyttövesi pitää siis hoitaa asuntoon jollakin muulla tavalla.Peseytyminen, Wc, käyttövesi ja juomavesi olivat asioita joihin piti keksiä välittömästi joku ratkaisu ja lisäksi oli tämä vesivahinko remontti käynnissä!


Onneksi vakuutuksen kautta saatiin hoidettua Wc pihaan ja ns.kuivakäymälä sisätiloihin.Nyt onkin jännittävä nähdä miten vesi on kaivoon palautunut, vai onko mitenkään? Onneksi peseytymisasia hoitui kotihoidon kautta ja äidilleni järjestyi kyyditykset ja peseytymismahdollisuus, minun täytyykin tässä yhteydessä ihan tuoda tyytyväisyyteni haja-astusalueen kotihoidon toimintaan ikä-ihmisen elämässä julki, omat kokemuksemme sen laadusta ja toimivuudesta ovat erittäin positiiviset, sillä ilman sitä oman äitinikin asuminen itsenäisesti maaseudulla olisi mahdottomuus.


Vaikka postauksen otsikosta saattaakin saada hieman kaksijakoisen mielikuvan tämän blogikirjoituksen sisällöstä on siinä kuitenkin kiteytettynä ne kaksi maalla asumisen totuutta mielestäni varsin totuudenmukaisesti. Kun omat vanhempani päättivät rakentaa ja muuttaa noin parikymmentä vuotta sitten maaseudulle oli se varmasti jonkinlainen unelmien täyttymys, pois kaupungista ja oma talo, näin jälkikäteen ajateltuna tyttären näkökulmasta siinä oli ja on paljon hyvää, mutta melkoisia haasteita myöskin, varsinkin, kun tänä päivänä äitini elä äjo yksin,ja on jo itsekin ikä-ihminen ja asuinpaikkana on palveluton maaseutukylä.


Kylässä ei ole ainoatakaan kauppaa, linja-autokyydit hyvin rajoitettuja, vain muutama vuoro päivässä, viikonloppuisin ei kyytejä lainkaan. Jo tuossa on haastetta ihan riittävästi yksinelävälle ikä-ihmiselle, jonka sukulaiset asuvat suhteellisen etäällä. Ilman kotihoitoa ja sen suomia mahdollisuuksia ja palveluja yhtälö olisi omallekin äidilleni sula mahdottomuus.Toistaiseksi tämä järjestely suo äidilleni mahdollisuuden asua itselleen rakkaassa paikassa, omassa kodissa itsenäisesti.

 
Mukavaa viikonlopun jatkoa!


2 kommenttia:

  1. Hienot kuvat♥ Kyllä vaan syyspuuhia riittää ja toivotaan että remontti sujuu ilman yllätyksiä. Ikääntyminen tuo omat haasteensa, vaan on varmasti ihana kun saa asua omassa kodissa niin kauan kun vain haluaa ja pystyy. Mukavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Kyllä se niin on, niin kauan kuin itsekseen pärjää on kyllä ihanaa saada asua omillaan.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit blogissani, jätä toki myös kommenttisi, kiitos