Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

torstai 27. syyskuuta 2018

Muutosten tuulet puhaltelevat

Tänään on alkanut nyt sitten todenteolla tuntua jo siltä, että olen lähdössä työpaikastani, kaikki työkaverimme eivät valitettavasti ole huomenna läksiäisissämme  ja he ovat sitten käyneet jo tänään moikkaamassa, joten viimeistään tänään itselläni on todentunut konkreettisesti se lähdön fiilis. Ihana työkaverini muisti minua aamupalalla ja kauniilla ruusulla, toinen antoi lähtiäislahjaksi kirjan. Huomenna vietämme siis yhteisen kahvihetken ja sen jälkeen me lähtijät suljemme oven ja lähdemme avoimin mielin kohti tulevaisuutta, joka toivottavasti tuo meille kaikille kolmelle jotain mukavaa, innostavaa ja mielenkiintoista jatkossa.


Huomenna minulla on vielä yhdet lounastreffit ja sitten se kahvihetki, olo on vähän "sekava"...olisi kiva, jos tilaisuus olisi rento ja hilpeäkin, vaikka kieltämättä siihen toki sisältyy paljon haikeuttakin, työkavereita tulee ikävä ja työyhteisöä tulee varmasti kaivattua. Useamman kanssa tulee oltua yhteyksissä jatkossakin ja olen jo luvannut kertoakin heille sitten kun on jotakin kivaa kerrottavaa, eli että on löytänyt sen uuden työpaikan. Minä olen jo vähän suunnitellutkin ensi viikolle ohjelmaa itselleni. Jos sääolosuhteet ovat suotuisia pyrin ulkoilemaan ja aamurutiinit mitä ilmeisemmin alkavat jatkossa uusien avointen työpaikkojen tsekkaamisella ja mikäli sopivia avoimia paikkoja löytyy, hakemusten kirjoittelulla. Aion myös tutustua kurssitarjontaan,  jos vaikka löytyisi joku mielenkiintoinen jolle kannattaisi hakeutua.


Jonkun päättymisen sanotaan aina myös olevan jonkun uuden alku ja niinhän se tietysti onkin.Tapasin tänään ja eilen jo muutamia työkavereita, jotka eivät siis ole huomenna paikalla, joten sain jo vähän esimakua siitä, miltä minusta kenties huomenna sitten tuntuu mennä viimeistä kertaa työpaikalleni ja kohdata ne tilanteet kun sanotaan heipat ja kenties nähdään viimeisen kerran...selviydyin tänään ihan kunnialla, mutta tiedän jo ennalta, että joidenkin kohdalla saattaa olla vaikeampaa. En ole omasta mielestäni mikään yliherkkä tai Super tunteellinen, mutta kun ikää on tullut lisää, olen huomannut, että yllättävätkin asiat saattavat kummasti herkistää, mutta eihän tunteiden näyttäminen pahasta koskaan ole, joten ei sellaista kannata turhaan murehtia etukäteen ja eikös pienet lähtöitkut ikään kuin kuulukin asiaan?


Meille kaikille kolmelle lähtijälle muutoksen tuulet ovat jo alkaneet puhaltaa ja minusta tuntuu, että loppu viimein meille kaikille käy ihan hyvin.

 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit blogissani, jätä toki myös kommenttisi, kiitos