Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

torstai 16. elokuuta 2018

Katse kohti tulevaisuutta

On ihmisiä jotka hallitsevat hetkessä elämisen ja niitä, jotka sitten taas tekevät suunnitelmia pitkällekin tulevaisuuteen ja sitten varmaan heitä, jotka ovat sekoitus näistä kahdesta, itse taidan kuulua juurikin tuohon jälkimmäiseen porukkaan. Minulla on nyt hyvä hetki miettiä mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Kuten teille kerroinkin juuri ennen kesälomalle jäämistäni, niin se työ jota nyt teen, tai olen tehnyt 12 vuotta, loppuu kohdaltani.

  

Nyt on siis aika miettiä tulevaisuuttaan ainakin työn puolesta. Joillekkin työ on tärkein asia elämässä...minulle se on yksi asia elämässäni muiden joukossa. Työ ei määrittele minua, en ole koskaan haaveillut ns.uraputkesta tai pyrkinyt kynsin hampain saavuttamaan statusta pätemällä työelämässä ja istumalla toimistossa iltojani, viikonloppujani tai jättänyt pitämättä lomiani, en koe että "sota" kaipaisi niin  vaativasti yhtä naista.


Enkä ollenkaan nyt tarkoita sitä, etteikö työ olisi tärkeä ja ettenkö yhtään arvostaisi rehtejä, ahkeria ja tunnollisia suoraselkäisiä urakeskeisiä ihmisiäkin, en todellakaan siis yritä sanoa mitään tuollaista, vaan sitä, että elämässä jokaisella on toivottavasti terve suhde tasapainottaa oma aikansa ja työ hyvässä balanssissa. Riippuu toki myös työstä paljon ja siitä, että onko itse yrittäjä vai käykö vieraalla töissä. On paljon töitä, joita ei voi noin vain jättää kun sulkee toimiston oven, jos työtään tekee intohimoisesti ja se on mielekästä on helppo joustaa ja nauttia työnteosta.



Työyhteisöllä on iso merkitys työssä viihtyvyyteen tai siellä viihtymättömyyteen ja siihen voi kukin vaikuttaa omalla käytöksellään, kun ajankohtaiseksi tulee työpaikan vaihdos tai yrityksessä joudutaan irtisanomaan, lomauttamaan tai käymään Yt:t vaikuttaa se välittömästi, eikä vain heihin joita asia koskee, vaan koko työyhteisöön ja ilmapiiriin työpaikalla.



Se miten kukin kokee työpaikan vaihdoksen tai vaille työtä jäämisen on hyvin yksilöllistä. Tilanteet ovat kovin erilaisia, mutta huoli, ahdistus, murhe, epäonnistumisen,  riittämättömyyden ja turhutumisen, jopa vihan tunteet ovat yleisiä, kun työt loppuvat,  yleensä myös työpaikan omaehtoiseen vaihdokseenkin on joku pohjimmainen syy.


Olipa tilanne mikä tahansa ei kannata katkeroitua, lamaantua tai jäädä toimettomaksi, vaan selvittää faktat, mahdollisuudet, oikeudet ja ryhtyä miettimään mitä tästä eteenpäin...miten kohottaa katse kohti tulevaisuutta ja mitä siltä tulevaisuudeltaan ihan oikeasti haluaa. Niin kliseinen kuin lause: Muutos on aina myös mahdollisuus on kuitenkin totisinta totta. Jos käyttää aikaa hieman selvittämällä miten tilanteesta selviää ja mitä mahdollisuuksia on, on jo päässyt asiassa eteenpäin.Ryhtyykö hakemaan uutta työpaikkaa, etsiikö koulutusmahdollisuuksia, voisiko opiskelu olla mahdollista, vaihtaisinko kokonaan toisenlaisiin töihin, entäpä osa-aikatyö...selvittämällä eri mahdollisuuksia voikin yllättyä mitä kaikkea onkaan tarjolla.


Järkevää on tietysti selvittää myös tilanteesta riippuen työttömyysetuudet,  yrityksen tarjoamat "tukitoimet" ,, ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, päivittää CV:nsä ja profiilinsa eri työnhakukanaviin ja rummuttaa viidakkorumpua kuuluvasti ja verkostoitua,  sekä perehtyä hetki työnhakuun tänä päivänä, joka sekin on muuttunut paljon siitä mitä se joskus on ollut:)


Mutta kuten tiedetään, asioilla on aina tapana järjestyä, eikä tietenkään liian sinisilmäinenkään pidä olla, totuus on se, että työpaikoista on kova kilpailu ja töitä uuden työpaikan löytymisen eteen saa tehdä, jo haastatteluun pääsy on usein juhlan paikka. Jos olet ollut tällaisessa tilanteessa itse joskus, olisi kiva kuulla miten sen koit ja miten itse löysit uuden suunnan ja katsoit tulevaisuuteen?


Torstai toivoa täynnä

2 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia sinulla täällä.
    Olet nyt uuden edessä. Luottavaisesti vaan eteenpäin, ja saman tien täysillä. Pidän peukkuja sinulle. Kovin paljoa en osaa neuvoa, mutta itse monta työhaastattelua vetäneensä totean, että ole rehellinen, yritä olla jännittämättä ja ennen kaikkea varo ylisuoritusta. Omana itsenään pääsee yleensä eteenpäin. Jos ei auta, joku toinen paikka odottaa kulman takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, juuri niin aijon ottaa tämän tilanteen vastaan, täysillä, kohti uutta:) Kiitos tsempeistä ja vinkeistä haastattelu tilanteisiin.

      Poista

Kiva kun kävit blogissani, jätä toki myös kommenttisi, kiitos