Hullaantuneena keväästä

Sisäinen  kelloni ei näköjään tee eroa vikkonloppu ja arkiaamujen välillä, sillä avasin tänä aamuna silmäni 5:30?!?...kuvittelin vielä nukahtavani uudelleen,  mutta niin ei todellakaan  käynyt. Minua ei aikaiset heräämiset juurikaan  häiritse,  melkeinpä
päinvastoin, mielestäni kevät/kesäaamut ovat ihan parhaita. Aurinko teki nousuaan myös ja eikun päivä sitten vaan käyntiin; ensin aamiaista ja sitten reppu selkään ja ulkona jo ennen kahdeksaa. Aamu oli vielä vähän viileä,  yöllä oli selvästi vielä käyty pakkasen puolella.

Tämän voimalla lähdin  liikkeelle tänä aamuna,  niin ja kahvin tietysti:)

Näin kuivaa oli maasto jo...

Kauniit lumikellot

Olin jo viikolla päättänyt tehdä tänään vähän pidemmän kävelyn. Reittini kulkee pitkin rantoja ja ensimmäiseksi "törmäsin" kauniin  herkkiin lumikelloihin,  pysähtyessäni kuvaamaan niitä, kuuntelin ihastuksissani lokkien ääniä rannasta, tuli monia kesäisiä lomapäiviä mieleeni noista äänistä ja hymyilin kilpaa auringon kanssa. Matka jatkui, katselin lokkien ilakointia vielä osittain jäisellä rannalla ja kuuntelin tuttua liverrystä;  peippo!! ja siinä se lauloi oksalla sydämensä kyllyydestä  ja sitten pyrähdys ja näköpiiriini tuli tämän kevään ensimmäiset västäräkit...västäräkistä vähäsen:)Kovin olivat molemmat vikkelä liikkeisiä, ei puhettakaan, että olisi ehtinyt kuvaamaan.

Meri on vielä monin paikoin jäässä, vaikka jää jo haurasta toki onkin. Rannoilla on myös sulia paikkoja joihin ensimmäiset vesilinnut ovat jo tiensä löytäneet; joutsenet, meriharakat, lokit, sorsat, koskelot ja telkät.

Itseäni inspiroi kauniit säät ja niinpä kävelylenkkini jälkeen innostuin vielä pesemään ikkunat ulkoapäin joka keväinen puuha on nyt niiltä osin tehty ja seurava proggis onkin sitten terasssin pesu ja kevät/ kesä kuntoon laittaminen, mutta se saa nyt vielä hetken odotaa, huomenna lähtee pesuun valtaosa tämän perheen talvivaatteista.

Tänään aikomuksenani on vielä laittaa joitakin esikasvatettavia multaan ja sitten loput suorakylvän kun kevät on edennyt riittävän pitkälle.Valo ja lämpö kiihdyttää kyllä pienten kasvinalkujen kasvun vauhtiin, kohta on edessä se tilan puute, ulos ei taimilla kuitenkaan vielä ole asiaa hetkeen.

Vesi kyllä löytää uomansa

En voi kuin todeta hullaantuneeni keväästä, kyllä tämä vaan aina on yhtä ihanaa♡