Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

torstai 30. marraskuuta 2017

Onneksi huomenna koittaa joulukuu

Onneksi kuukausi vaihtuu huomenna joulukuuksi, sillä eilisestä illasta saakka minulla on ollut koko tämän marraskuun huonoin fiilis, likipitäen kaikki on vain ja yksinomaan ärsyttänyt. Ei auta vaikka kuinka yrittää kääntää asiat positiivisiksi, muistuttaa itseään asenteen merkityksestä ja väsymys on tajuton, työmatkoilla bussissa kotiinpäin nuokun ja säpsähtelen, koska meinaan vaipua talviunille tai ainakin horrokseen. Aamulla on pilkkopimeää ja sataa joko kaatamalla tai tihuttamalla tai jokatapauksessa ainakin jollakin lailla, päivä ei valkene, päivät ovat vain harmaita eri sävyissä ennen sysipimeää! Tästä postauksesta on nyt leikki kaukana, niin on negatiivis sävytteinen tämä, pahoittelut siitä, mutta lupaan jo nyt, että huomenna kaikki on toisin:) ei siis syytä huoleen, minähän en kauaa syvissä vesissä vello!!


Ja minä olen sentään peruspositiivinen ihminen, mutta alan jo epäilemään sitäkin, niin kova "angsti/ällötys" on syönyt nyt naista...luottofarkutkin tuntuu kutistuneen pesussa ja syön makeaa jokaisessa sopivassa ja sopimattomassakin kohtaa,  oi tammikuu pelonsekaisin tuntemuksin odotan sinuakin jo saapuvaksi, koska silloin on tahdin muututtava, on ehkä ihan pakko olla ilman makeita herkkuja, avata kuntosalin raskastakin raskaampi ovi ja hikoiltava säännöllisesti hyvinvointinsa eteen!!


Sitä ennen on vielä nautintolistalla jouluherkut...leivonnalla täällä huushollissa on tarkoitus tänäkin viikonloppuna aloitella jouluvalmisteluja. Eilen kauppareissulta kotiin päätyi jatkojohto, jotta varmasti saa kaikki mahdolliset jouluvalot kytkettyä, ja kynttilöitä lisää, etteivät vaan pääse loppumaan pyhien aikana, joulusuklaita päädyin toistaiseksi vain tutkailemaan ja tarkkailemaan tarjontaa. Leivonta tarvikkeet odottavat kaapissa viikonloppua. Yritän välttää edes joulunalus stressin, vaikka eilen illalla sekin yritti saada minusta niskalenkin, hyödyttääkö/kannattaako nähdä muutaman pyhäpäivän takia, niiiiiin paljon vaivaa? Leipoa monena monituisena päivänä ja siivoilla, hiki päässä?



Olen kuitenkin päättänyt, että lauantaina otan omaa aikaa ja haen sitä joulutunnelmaa vaikka kiven kolosta...toisinsanoen, kuten jo aiemmassa postauksessani kerroinkin, niin suunnitelmissa on mennä isolle kirkolle ihmettelemään ja kuvailemaan. Kuten olen teille  lupaillut, niin jo viime joulusta tutut tontut ilmestyvät nyt myös blogiin...tänään ihailin taas joulukoristetarjontaa erään liikkeen tarjoamana, oi mitä ihanuuksia olikaan tarjolla♡


Onneksi huomenna marraskuu on vain muisto:) 

tiistai 28. marraskuuta 2017

Hyvä ruoka, parempi mieli ja jouluvalmistelut alkuun

Eilen olin illallisella Helsingin Lappi ravintolassa, minulle kerta oli ihka ensimmäinen kyseisessä paikassa. Ajattelin jo etukäteen, että poroa varmasti on menyssa tavalla tai toisella ja niin olikin, nimittäin alkupalana oli poro carpaccio. Poronlihaa ohuen ohuina siivuina salaatin ja mausteisen kastikkeen, sekä mustikoiden kera. Pääruokana oli nieriää,  joka elää vain makeassa vedessä, hyvin miedon makuinen kala, joka tarjoiltiin voi//peruna lisukkeen kanssa, jälkiruokana todella silmiä hivelevän kaunis puolukkamoussekakku annos. Meny oli konaisuudessaan oikein hyvä, tykkäsin ja aterian kruunasi kuksasta nautittu kahvi. Meillä oli mukana muutama ulkomaalainen kolleega ja sen vuoksi tämä ravintola valikoitui illallis paikaksemme



Viikonloppuna on sitten jo pikkujoulu ja kohta jo juhlitaan 100-vuotiasta Suomea! Minä leivon aina perinteisesti joululeivonnaisista ensimmäisenä englantilaisen hedelmäkakun ja itsenäisyyspäivänä piparit, sellaista puuhaa tiedossa siis. Tykkään laitella joulua pikkuhiljaa, täytyy kyllä taas todeta, että jouluiselta ei kyllä tunnu, vettä on nyt satanut ihan riittävästi, minun puolestani vaihteeksi voisi tulla jo kaunis ja valoa tuova  lumipeite. Jouluinen tunnelma kyllä tulisi sen lumen myötä.


Oletteko te jo aloittaneet jouluvalmistelunne? Ensi viionlopulla avataan myös Tuomaan markkinat....jos on kaunis sää, haluan käydä aistimassa vähän joulu tunnelmaa siellä, kävellä Espan puiston poikki ja ihastella Aleksanterinkadun jouluvalot, luulisi siitä saavan joulutunnelmaa pikkujouluun:)


 Mukavaa iltaa




sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Pukkaako adventtistressiä?


Vaikka marraskuu lienee kuukausista se pimein ja ankein, niin siinä on kuitenkin jo lupaus joulusta, nyt kun jouluun on noin kuukausi aikaa, alkaa mieleen yhä enemmän putkahdella asioita ja ideoita jouluun liityyvistä hoidettavista töistä ja puuhista. Olen jo useampana vuotena noudattanut periaatetta,  että se tehdään jouluvalmisteluina, mikä tuntuu mielekkäältä ja joista pitää ja kaiken muun voi karsia hyvillä mielin pois!
Jouluun liittyy valtavasti odotuksia ja joillakuilla jopa paineita ja heillä juuri on tapana ahmia tekolistalleen  järjetön ja täysin epärealistinen  määrä puuhaa joulua varten, miksi ihmeessä?? Kaikkea ei ole pakko tehdä itse, eikä tehdä muutenkaan...kaupastakin voi ostaa osan, pyytää apua jouluvalmisteluihin, sillä kyllähän se juhla luodaan yhdessä, ei voi olla niin, että yksi"raataa"yötä myöden ja muut vain nauttivat tunnelmasta ja tarjouluista, puti puhtaksi jynssätyssä ja koristellussa kodissa.


Meistä monet leipovat ja valmistavat ainakin osan joulun tarjottavista itse ja tämä kaikki vie aikaa ja vähän voimiakin...varsinkin jos asiaan suhtautuu liian ryppyotsaisesti, siitäkin voi nauttia. Toinen isohko rupeama saattaa olla lahjojen hankinta, jos sellaisia on tapana hankkia tai valmistaa itse. Mitäpä, jos tänä vuonna suunnittelisitkin ne asiat jotka haluat saada tehdyksi  jo hyvissä ajoin ja etenisit kohti aattoa sen mukaisessa järjestyksessä? Suosittelen lämpimästi tätä toimintamallia, sillä ainakin itse olen todennut sen kohdallani hyvin toimivaksi. Äläkä tee itsellesi loputonta työlistaa, keskity olennaisimpiin ja harkitse onko muistiin kirjaamasi asia välttämätön jouluusi/nne liittyen?


Joulunaika alkaa noin viikko ennen  adventtia, on joulukatujen/ikkunoiden  avajaisia ja joulumyyjäiset alkavat, kirkoissa alkaa soida kauneimmat joululaulut ja kauppakeskusten katkeamattomat ruuhkat saavuttavat huippunsa.Kannattaa annostella omien  valmisteluidensa väliin sopivissa määrin myös nautiskelua, käymällä kävelyllä joulutoreilla, istahtaa laulamaan kauneimpia joululauluja, tavata ystäviään vaikkapa glögimukillisen äärellä tai piipahtaa myyjäisissä.



Joulu voi alkaa ahdistamaan jos siihen suhtautuu stressaten, pohtimalla mitä kaikkea vielä puuttuu tekemättä ja kuinka paljon täydellisen jouluidyllinen tekemiseen kuluukaan rahaa voimien lisäksi. Ja jos rahaa ei ole, on vuoden suurimmasta kulutusjuhlasta nauru kaukana. Sillä jonkun verran joulu toki vie myös rahaa.Jo jouluruokiin saa uppoamaan sievoisen summan, usein kotiin hankitaan sisustukseen jotakin uutta,  koristeita tai uusia tekstiileitä, jos perheessä tai lähipiirissä on lapsia toki hekin odottavat lahjoja  on opetttajat, päiväkodin tädit ja harrastusten vetäjät, joita kaikkia on tapana myös jouluisin muistaa. Joulukuusi ja joulukukatkin lisäävät jo ennestään paisunutta budjettia.


Joillakin joulu on paikasta toiseen syöksymistä, pitäisi ehtiä sinne ja tänne, kutsuja satelee syömään ja kahvittelemaan, joillekuille uusperheen joulujen yhteen sovittaminen voi tuottaa päänvaivaa. Jotkut murtavat vuosittaiset jouluperinteet ja ilmoittavat sukulaisilleen viettävänsä joulunsa keskenään ja kaukana vesi/räntäsateista palmujen katveessa, ja sekös ei sitten sovi alkuunkaan kaikille!!

Vaikka jokaisen tulisi voida viettää oma joulunsa juuri niin  kuin itse haluaa. Joulukuussa on lisäksi pikkujouluja, päiväkotien-ja koulujen joulujuhlia jonne tietysti pitäisi myös ennättää käymään ja joulumyyjäisiinkin pitäisi vielä pyöräyttää tortut tai piparkakkutalo yhteisen hyvän vuoksi. Joko adventtistressi alkaa nostaa päätään??


Jos ilmeesi on  kireä, hikikarpalot tuppaavat kohoamaan otsallesi ja vastaat sinulle esitettyihin kysymyksiin jouluun liittyen lähes itku kurkussa, hampaitasi kiristellen olet mitä luultavimmin jo potemassa adventtistressiä, hellitäpäs nutturaasi, sytytä kynttilä, ota mukillinen glögiä ja katsele kynttilän liekin lepatusta ja hengittele syvään  ja rauhallisesti, keskity hetkeen...huomasitko miten stressitasosi laskee ja näet asiat jo hieman toisin, kuin hetki sitten? Opettele löysäämään ja usko jo: Useissa asioissa, riittävästi on kylliksi♡


Tee itsellesi ja läheisillesi stressitön joulu, mieti mikä ihan oikeasti on joulussasi tärkeintä ja mitä se vaatii juuri teidän perheeltänne? Keskity olennaiseen ja nauti. 
Kuulostaa niin kovin yksinkertaiselta, eikö vaan? Toteutus voi  ollakin sitten jo vähän haastavampaa, mutta vaivan arvoista. Totutuista toimintamalleista kun on niin kovin vaikeata toisinaan irrottautua.


Eilen olisi ollut sään puolesta mahdollisuus saada kuvattuakin, otin aamulla nämä postauksen kuvat ja sitten oltiinkin jo nopeasti iltapäivässä ja valo loppui neljän tienoilla, kuin seinään ja maisema muuttui mustaksi.Terassille laitettiin tänä vuonna jouluvalot nyt viikkoa ennen 1.adventtia, koska lunta ei juurikaan ole ja pimeys on niin synkkää, joten valoa pimeyteen:)

Sunnuntait kaikille!!

lauantai 25. marraskuuta 2017

Hemmotteluhetki ammattilaisten käsissä

Mikä sopisikaan paremmin marraskuiseen ankeuteen kuin ystävät ja hemmottelu? Meillä on naisporukka, joka kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti ja tänään pitkästä aikaa oli tapaaminen, jonka teemana oli meikkausilta, hyvä ruoka ja yhdessäolo. Lähdimme töiden jälkeen kohti tapaamispaikkaamme, joka oli isossa kauppakeskuksessa oleva kokoustila, jota voi varata muutamaksi tunniksi maksutta!


Kosteusvoidetta & eyelineria


Olimme varanneet ammattimeikkaajat kertomaan meille niksit ja ohjeet, sekä tekemään iltameikit meistä jokaiselle, lisäksi kävimme kunkin oman meikkipussin sisältöä läpi ja saimme sen yhteydessä ohjeita väreistä, sävyistä ja eri tuotteista. Kaksi meikkaajaa tekivät pohjustuksista lähtien meille täydelliset meikit. Aloitimme koko homman sillä, että puhdistimme ja kostutimme kosteusvoiteella ihan aluksi kasvomme. Kulmat nypittiin myös, jos aihetta oli ja myös ne "meikattiin", millä onkin yllättävän iso merkitys kokonaisuuteen, kuten silläkin, että miten se tehdään ja millä värillä.


Seuraavaksi alettiin pohjustamaan kasvoja...tarkasteltiin kasvojen anatomiaa mm.missä kohtaa varjostusten tulisi olla ja minne valokynää tai highlitheria oikeaoppisesti kuuluisi sipaista. Millainen värivoide tulisi valita ja mikä olisi oikea väri, keskustelimme myös puuterin käytöstä ja sen tarkoituksesta. Kun pohjat oli saatu valmiiksi oli silmämeikin vuoro. Puhuimme omista väri mieltymyksistämme ja siitä millaisen meikin haluaisimme. Itse päädyin smokey eye vaihtoehtoon, jonka halusin oppia tekemään. Kyselin ammattilaisilta myös paljon mm. luomiväreistä ja huulipunista.Tulisiko käyttää vain mattatuotteita, vai voiko aikuinen nainen käyttää myös runsas pigmenttisiä, helmiäistä sisältäviä tuotteita tai ruskean sävyisä huulipunia?


Smokey eye 


Näin tummasävyinen silmämeikki on iltamenoihin


Keskustelimme myös toistemme meikeistä ja ihmettelimme kuinka paljon meikki vaikuttaa,  isontaa esimerkiksi oikein tehtynä silmiä, korostas tai häivyttää/kätkee ja miten joku väri jota ei itse tulisi itselleen meikkiin valinneeksi, voikin sopia täydellisesti. Huulimeikki keskustelutti ja se, että onko trendikästä  vielä rajata huulet, entäpä huulten pohjustus ennen huulipunan levittämistä ja monista, monista muista asioita meikkaukseen littyen.Tällainen hyödyllinen ja mukava yhteinen ajanvietto kiehtovan teeman ympärillä oli todella kiva, tykkäsimme kovasti jokainen ja saimme kullanarvoisia vinkkejä. Jatkoimme iltaa vielä hyvän ruuan parissa, kuulumisia vaihdellen, täydellinen viikonlopun aloitus marraskuun ankeuteen.


Salaatistaankin voi löytää sydämellisen yllätyksen:)


Rentouttavaa viikonloppua kaikille!! 

torstai 23. marraskuuta 2017

Ideoita pukkaa...

Hei, ennen tätä surkeaa räntä-ja vesisateen kastelemaa yökkipyökki keliä ehdin kerätä pikkusen sammalta ja jäkälää, pikkukävyt on kerätty...no pakko myöntää viime vuoden syksynä...piti silloinkin jotakin niistä askarrella, mutta näyttää siltä, että eipäs ole tullut tehtyä mitään?! Mutta nyt tänä joulunalusena niille löytyy käyttöä!

Tähän asetelmaan tarvitaan laakea lasinen sylinteri kulho tai mikä tahansa vastaava, voihan asetelman toki tehdä vaikka tarjottimelle tai lautaselle, jäkälää, sammalta askartelu sieniä, käpyjä, kuivattuja marjoja, käsipeili, josta tulee lampi, oksia, pieniä muovieläimiä, tonttuja ja keijuja, koriste tai aitoa hiekkaa, pumpulia lumeksi ja ihan mitä oma mielikuvituksesi nyt sattuukaan keksimään. Sitten vaan rakentelemaan oma satumetsä asetelmaksi, koristeeksi hyllylle tai pöydälle tai vaikkapa joulukukan asemasta joulutervehdykseksi.


Tonttumetsää voit rakennella, keksimällä vaikkapa tekohavunoksista kuusia metsään, oksista tai risuista valkoiseksi spreyaamalla huurteisia puita...päästä luovuus irti ja voit luoda sadunhohteisen pienoismetsän:)


Metsälampi saadaan käsipeilistä, jonka voi "kätkeä" sammalten, jäkälien tai hiekan avulla helposti asetelman pohjalle lammeksi.


Keijut, tontut, peurat tai muut metsän eläimet  saavaat asetelmaan eloisuutta ja tunnelmaa.


Lammen rannalla...


 Sammal-jäkälämättähällä on mukava levähtää hetkinen


Mukavaa viikonalkua!

tiistai 21. marraskuuta 2017

Ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin

Eilen illalla alkoi lumisade ja lunta ehti kertyä jo illalla melko paljon ja aamuun mennessä sitä olikin jo melkoisesti, tosin  melko märkäähän se oli. Luonto näytti taas hetkisen tosi kauniilta ja kamera oli otettava mukaan jopa työmatkalle, jotta ehdin napata tuosta kauneudesta edes pari kuvaa, ennenkuin se taas sulaa pois. Lumi tuo valoisuuden tähän marraskuiseen pimeyteen ja se kyllä kelpaisi minulle paremmin kuin hyvin.





Minä en ole niitä naisia jotka murehtivat ja märehtivät asioita Draama Queen tyyliin, mutta välillä sattuu ja tapahtuu itsestä riippumattomista syistä asioita, jotka pistävät suututtamaan, harmittamaan ja murehtimaan. Se saa ajatukset sekaviksi ja harhailemaan ja miettimään vaihtoehtoja ja ratkaisuja tilanteisiin, jotka eivät oikeastaan kosketa itseäni, vaikka toisaalta koskettavatkin. On olemassa huonoja ja vielä huonompia ratkaisuja ja ehkä myös muutamia hyviä... mene ja tiedä?


Tiedättehän,  elämällä on tapana yllättää, niin hyvässä, kuin pahassakin. Vaikeita asioita ei mielellään haluaisi miettiä, mutta kun sitten tapahtuu jotakin,  että on pakko;  ei anneta vaihtoehtoja. Ihmisen elämässä tulee väistämättä eteen vaikeita paikkoja ja aikoja. Silloin pitää vain yrittää toimia parhaalla mahdollisella tavalla ja se riittää ihan hyvin.


Millaisia keinoja teillä on vaikeista paikoista selviämiseen, miten päädytte ratkaisuihinne? Nukutteko yön yli,  keskusteletteko vaikeista asioista vai pidättekö ne itsellänne?

Mutta, kuten uskon, niin  asioilla on tapana aina järjestyä


maanantai 20. marraskuuta 2017

Viimeinkin valmis ja keskeneräinen

Nyt se on sitten koettu ja kokeiltu...nimittäin Espoon metro!! Tyypillinen marraskuinen maanantai aamuni käynnistyi siitä, että ulko-oven avattuani havaitsin, että ilmassa oli vesiräntää, taapersin pysäkille bussia odottelemaan...odotin tovin  jos toisenkin, pysäkille tuli jo joku muukin ja niin minä, kuin hänkin tuijottelimme pimeyteen ja välillä kännyköidemme kelloja, ei näkynyt, eikä kuulunut bussia?? Siinä sitten jo ääneenkin ihmettelimme missä se viipyy...lopulta tutut valot ilmestyivät verkkokalvoillemme kuitenkin. Bussi oli siis reiluhkosti normaalista aikatsulustaan myöhässä ja päätin, että hyppään muutaman pysäkin päästä ulos ja kokeilen Espoon uuden uutukaista, lauantaina nyt viimeinkin liikennöintinsä aloittanutta metroa!! Ruuhkaa ei asemalla ollut, mutta nopeasti olin työpaikkani läheisellä asemalla ja kipitin töihin, normi aikataulustani vain hitusen myöhässä:)




Luin Hyvä terveys lehdestä mielenkiintoisen jutun keskeneräisyydestä. Keski-ikäisenä sitä kaiketi miettii syntyjä syviä;  olleita, menneitä ja tulevia...tuumailee elämäänsä. Artikkelin perusajatuksena oli se, että ei sitä valmis tai  täydellinen tarvikkaan olla, eikä sellaiseksi tarvitse edes tulla, vaan muhia kaikessa rauhassa ihan vaan omanlaisekseen ja kehittyä matkan varrella.Kysyttiin artikkelissa sitäkin, että jos olisi valmis, niin mitä hyötyä silloin olisi tulevista vuosista? Kokemuksethan meitä koulivat ja viisastuttavat:) Lohdullista oli artikkelin toteamus myös siitä, että välillä on ihan OK olla pallo hukassa. Vastoinkäymiset avaavat silmämme myös näkemään vaihtoehtoja.


Ja eikös se vähän niinkin olisi, että valmiina olisi aika tylsää? Millaisia sinusta ovat itseään täydellisinä pitävät ihmiset? Itseriittoisia ja aika vaikeasti lähestyttäviä, eikös vaan? Elämähän on suuri tuntematon mysteeri.Kannattaa arvostaa itseään ihan sellaisena kuin on, vanhempana sitä näkee selkeämmin mitä elämä toi ja tuo tullessaan.


Päätin kokeilla myös kotimatkalla tänään metroa, säästäisinkö sitä käyttämällä aikaa työmatkalla? Olin puolivälissä normaalia aiemmin, mutta saavutettu hyöty suttaantui metrosta bussiin vaihdettaessa odottelluun, ennenkuin bussi tuli, olin kotona ihan samaan aikaan kuin koko kotimatkan bussimatkustamalla...empiirinen koehan tässä tuli puoli huolimattomasti työmatkan lomassa tehtyä:)?!


Mukavaa alkanutta viikkoa!

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Joulunalus puuhia ja synkkä säätila

Harmaat pilvet vaeltavat pitkin taivasta, ilmassa on marraskuinen kosteus ja koko tienoon verhoaa harmaahko alakulo, istun bussissa maaseudulta matkalla kotiin päin. Eilen illalla virittelin tähän vuoden pimeimpään ajanjaksoon jouluvaloja äidilleni iloksi, joiden valot tuovat maaseudun pilkkopimeään iltaan kaunista valoa, kun muu "valosaaste"ei siellä himmennä niiden loistoa, mutta kyllä on pimeää, ei ole kuutamoa, ei tähtiä, eikä yhtään lunta...kylätie oli hiljainen sekä kurainen ja maisema synkeä, vain muutama varis ja naakka lehahtavat lentoon, kuin hiiskumattoman hiljaisuuden rikkoakseen. Ei puhettakaan, että olisi sanut kuvattua jotakin, valoa ei ollut riittävästi ja vettäkin tihkutti.



☆Valoa pimeyteen☆ 

Bussin ikkunasta maisema näyttää lähinnä syksyiseltä, tuntuu jopa vähän absurdilta miettiä, että jouluun on viisi viikkoa! Jossakin ruoho viheriöi, toisaalla peltoaukea on kellanruskea, bussin etuikkunassa viuhuvat pyyhkijät vinhaa vauhtia...tästäkö sitä jouluiloa pitäisi alkaa ammentamaan?? Mutta säätila on marraskuulle melko ominainen ja joulumieli löytyy kyllä, on se löytynyt aina ennenkin ulkona vallitsevasta säästä huolimatta. Kun otin esiin eilen äidilläni kyntteliköt, koristeita, jouluverhoja sekä liinoja ja puin hänelle kotiin jo jouluista tunnelmaa, sain esimakua siitä millaisia puuhia ja valmisteluja itsekin teen lähiviikkoina kotona.


Kyntteliköt luovat tunnelmaa


Tämä sää kyllä vauhdittaa omiakin jouluvalmistelujani, leipomuksia voi pakastimeen aloitella jo tekemään pikkuhiljaa ja ne valot terassille taitaa olla niitä ensimmäisiä puuhiani:) Jokos siellä on otettu ensiaskeleet valmisteluja kohti? Kaukaa viisaat tekevät jouluodtoksensa ajoissa, jopa pitkin vuotta alennusmyynneistä tai nettikaupoista ja kohtahan onkin jo black friday ; nettishoppailijoiden juhlat, jos mielii tehdä hyviä löytöjä edullisesti , niin kannattaa olla nopea!!


Jos olette käsistänne näppäriä, niin tässä kivat tonttuideat jakoon, ohjeita ei valitettavasti jaettavaksi ole, koska kuvasin nämä äidilläni, joka on saanut molemmat tontut itsekin lahjaksi, mutta idean näistä varmasti saa:)

Nämä joulunalus viikonloput tuppaa olemaan touhua ja erinäköistä hommaa täynnä. Itselläni on tulevan viikon perjantaille kalenteriin jo buukattu naistenilta, tällä kertaa tiedossa onkin jotakin mielenkiintoista, mutta siitä kuulette sitten viikonloppuna. Joulukuun puolella on ystävättäreni kanssa sovittu meno idylliseen Porvooseen, katsomaan kauniita joulukoteja, sekä aistimaan joulumyyjäisten ja joulutorien tunnelmaa. Ystäväporukan jouluglögit pitää käydä myös nauttimassa...onko teillä joitakin perinteisiä joulunodotus juttuja, jotka toistuvat vuosittain?



Hyvää sunnuntai Iltaa!!




keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Miten postaukset syntyvät?

Jokaisella bloggaajalla on varmasti oma tapansa valmistella omat postauksena, niin minullakin. Joskus aihe löytyy kuvan kautta, jostakin tietystä tapahtumasta, koetusta hetkestä, ajatuksesta, pohdinnasta tai  vaikkapa ajankohtaisesta uutisesta. Joku kirjoittaa useita postauksia varastoon, niiden päivien varalle, kun ei ole mistä ammentaa tai ei muiden kiireidensä vuoksi ehdi kirjoittaa. Moni tekee ajastuksia julkaisuilleen, vaikkapa, loma-ja/tai työmatkojensa ajaksi, jotta julkaisurytmi säilyy.


Minulla postaukset syntyvät viikolla tavallisimmin alkuillasta töiden jälkeen ja viikonloppuisin aamun hiljaisina hetkinä tai kuvien ottamisen jälkeen. En yleensä kirjoita varastoon, paitsi silloin kun ideoita uusiin postauksiin on useita mielessä. Kirjoitan toisinaan postausideoita myös muistiin, joista sitten myöhemmin syntyy postaus. Tapani on ensin kirjoittaa teksti ja sen jälkeen lisätä kuvat. Usein postauksen kuvat liittyvät itse postauksen sisältöön, mutta ei läheskään aina. Jos sää on ollut pidenpään kuvaamisen suhteen huono, eikä vanhojenkaan kuvien arkistoista löydy sopivia juuri kyseiseen tekstiin, päädyn kuviin, jotka mielyttävät itseäni ja toivon tietysti,  että ne tekevät sen myös lukijoilleni.


Postauksissa pyrin kirjoittamaan eri aiheista, ajankohtaisista asioista ja ainakin valokuvaamisesta ja siihen liittyvistä teemoista, mutta voi kulua pidempikin aika, ettei kuvaaminen ole julkaisuissa esillä mitenkään muuten, kuin kuvieni kautta. Minun blogini on harrastus, siinä missä kuntosali, neulominen tai näytelmäkerho jollekulle toiselle,  en tee blogiani ryppyotsaisesti, enkä liioin ota paineita vertailemalla omaaa tekemistäni muihin, on ammatikseen bloggaavia ja täysin harrastuksekseen sitä tekeviä ja minusta molemmille on oikein hyvin tilaa blogimaailmassa.


Seuraatteko muuten bloginne tilastoja,  mietittekö postauksiinne julkaisuajat? Oletteko kiinnittäneet  huomiota millaiset postaukset on eniten luettuja tai kommentoituja? On bloggareita jotka tarkoituksellisesti julkaisevat tekstejä joiden olettavat saavan aikaan kommentti ja/tai lukijamyrskyn ja tekevät sen täysin tarkoituksellisesti. Voi olla hyvin tarkoitushakuista ottaa postausaiheeksi sellainen teema, josta jo muutenkin eri medioissa kohistaan.


Miten postauksesi sitten lopulta päätyy julkaistavaksi? Itse käyn tekstiä läpi useamman kerran ja mietin kuvien sijoittelua ja asetteluja tekstin lomaan. Kun teksti ja kuvat ovat mielestäni julkaisukunnossa, lähtee postaus julkaisuun. Toki joskus huomaa tekstiin jääneen kirjoitusvirheitä tai kuvien resoluutio näyttääkin postauksessa pikselimössöltä ja se toki jälkikäteen harmittaa. Minä en juurikaan käsittele postausteni kuvia, toisinaan rajaan kyllä kuvia. Hyvin harvoin postauksissani on myöskään "lainattuja" /netistä kopioituja kuvia, vain silloin saatan niin tehdä, jos itselläni ei ole postauksen aiheeseen sopivia kuvia ja mainitsen asian myös aina postauksen yhteydessä.


Mukavaa viikon puoltaväliä!