Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

lauantai 14. lokakuuta 2017

Asiaa harrastuksesta valokuvaus

Herätessäni tähän lauantai aamuun huomasin makkarin verhojen välistä aniliinin vivahteen...jota en jättänyt "tutkimatta" tarkemmin ja heti seuraavaksi hamuilinkin jo käteni kohti kameraa. Lauantai aamun paras hetki oli tarjottimella edessäni, mutta siinä sivussa tarjolla oli myös tuon kauneuden ylle uhkaavasti valuvat harmaat pilvet! Mielessäni kävi ajatus, että onhan tuo saatava kuvattua ja taas toisaalta juuri herättyäni, ei ollut kuitenkaan ihan kauhea kiinnostus pukeutua supervauhdilla ulkovaatteisiin ja rynnätä aamun viileyteen juuri lämpimän peiton alta ylös kömpineenä. Joten tein pikaratkaisuna helpon kompromissin ja otin ulko-ovelta pari kuvaa, etten menettäisi hetken lumoa kokonaan:) No,  voitte arvata, ettei lopputulos ollut mitenkään huikea kuvakavalkadi...


Noin tuntia tämän jälkeen tuosta huippuhetkestä ei näkynyt enää jälkeäkään, vaan tuttu harmaa massa peitti taivaankannen! Sade,  joka luultavasti tänäänkin jossain kohtaa taas alkaa, ei ole sitä vielä tehnyt. Säästän kuvaamishaluni huomiselle ja luotan huomisen ennusteisiin poutaisesta sunnuntaista. Miten te, jotka lukijoistani myös käytte kuvailemassa, teette päätöksenne kuvaamaan lähtemisestä ja miten kuvauskohteenne valikoituvat?  Olisi kiva kuulla vähän muidenkin ajatusksia tästä puolesta kuvienne takana. Itse pyrin ulos kuvailemaan varsinkin viikonloppuisin ja  koska kohteet kuvissani pääsääntöisesti ovat luonto, on vallitsevilla sääolosuhteilla aina merkitystä lähtemiseenkin,  toki kuvaan paljon muutakin, mutta pääkohde on ehdottomasti luonto.



Kohteeksi kuvilleni valikoituu useimmiten lähiympäristö jo ihan siitä käytännön syystä, että autottomana, en aina voi lähteä ns. merta edemmäs kalaan. Teen toki kuvausreissuja suhteellisen lähelle bussillakin ja ulkoillessani autollisten ystävieni kanssa pääseen etäämmällekin uusille kuvauspaikoille, mikä on aina ilo. Matkustellessa uusi ympäristö, uusine kohteineen on tietysti kuvaajan aarreaitta. Luonto kuvauskohteena on alati muuttuva ja ehkäpä juuri senkin takia, niin mielenkiintoinen. Aamulla varhain saa aivan erilaisia kuvia, kuin samasta paikasta illalla, kesällä valo taas on ihan erilaista, kuin talvella, luonto muuttuu huikeasta väri-iloittelusta, synkemmäksi, yksitoikkisemmaksi tai mystisemmäksi. Kasvit, eläimet, linnut ja vuodenajat tarjoavat alati vaihtuvaa kuvausviihdettä.


Moni kuvaaja valitsee usein tiettyjä kohteita, oman kiinnostuksensa mukaan. Joku kuvaa suurpetoja, luonnonilmiöitä, ihmisiä, maisemia, hyönteisiä, eläimiä, sisustuksia, ruokakuvia, tapahtumia yms...Oletko joskus pyshtynyt miettimään omia kuviasi hieman syvällisemmin? Mitä arvelet, tunnistavatko ihmiset kuvasi jostakin tietystä asiasta? Onko kuvissasi joku "punainen lanka" josta ne helposti mielletään juuri sinun kuvaamiksesi? Mietihän hetki, että jos useammalle kuvaajalle annettaisiin tehtäväksi kuvata samalla kalustolla, samaa kohdetta, millaisia kuvia mahtaisi olla lopputuloksena? Luultavasti kovin erilaisia. Pidenpään kuvannut ikäänkuin luo itselleen joko tietoisesti, tai tiedostamattaan sen ihan omanlaisensa kuvaustyylin.


Tästä aihealueesta saa näköjään pitkiä postauksia:) ja tämä omanikin oli vain pintaraapaisu aiheesta. Joskus kannattaa myös kuvaillessa poistua siltä ns. mukavuusalueeltaan ja kuvata jotakin täysin epätyypillistä, jotakin mihin normaalisti ei kiinnitäisi mitään huomiota. Kannattaa toisinaan kokeilla ja voi yllättää jopa itsensä, suosittelen!


Otollisia sääolosuhteita ulkoilun ja kuvaamisen suhteen, mukavaa lauantaita:)

4 kommenttia:

  1. Jaa, kyllä mä luulen, että oma tyyli on tunnistettavissa! Ensinnäkin mun kuvat ovat usein aika värikkäitä! Mun silmät ovat värien perään! Luonto on kohteena. Minäkään en pääse usein kovin kauas kuvausreissuille. Tässä enimmäkseen ihan kävelymatkan päässä pyöritään. Lintuja kuvaan paljon sen vuoksi, että niitä on tarjolla kaikkina vuodenaikoina. Karhut, ahmat, sudet jne. eivät pompi ihan tässä naapuristossa. Maisemista en hirveästi innostu. Kaupunkikuvia on kiva ottaa, jos on jossain lomareissulla. Ihmisiä en kuvaa oikeastaan ollenkaan. Ruokakuvia otan fb:n, koska olen aikamoinen herkkusuu ja kohtuullisen taitava kokki.

    VastaaPoista
  2. Olipas mielenkiintoinen aihe! En ole omaa valokuvaamistani miettinyt kovin syvällisesti, mutta tuo on varmasti totta, että eri kuvaajien kuvista löytyy jokin tunnistettava piirre :)

    Tykkään myöskin kuvailla paljon luontoa (ja löytää sieltä kauniita pieniä yksityiskohtia), ja saatan etukäteen päättää, että menen päivänä x kuvaamaan aikalailla säätilasta riippumatta. Paikat valikoituu fiiliksen mukaan, usein tästä lähistöltä. Etenkään työpäivänä ei jaksa lähteä ajelemaan mihinkään kauas kuvailemaan - ja nyt valon vähentyessä sopiva aikaikkuna kuvaamisellekin pienenee, mikä myös vaikuttaa kuvauspaikkojen valitsemiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että postaukseni sai sinut miettimään omaa tapaasi kuvailla ja sitä millainen sinun tyylisi on ja onko kuvistasi sinut tunnistettavissa.

      Poista

Kiva kun kävit blogissani, jätä toki myös kommenttisi, kiitos