Viimeistä viedään ja miten käy maaseudun?

Nimittäin  tänään on  se pääsiäisloman viimeinen vapaapäivä, mutta toisaalta vain nelipäiväinen työviikko sitten myös edessä;) Aamu valkeni auringonpaisteisena ja yöllä oli ollut muutamia asteita pakkasella  kertakaikkisen kaunis huhtikuinen aamu!
Tämän päiväiseen postaukseeni tulee vähän sellaiset rappioromanttiset kuvat, jotka on otettu pääsiäisreissultani maaseudulta.

Suomesta löytyy maaseudulta pelloilta ränsistyneitä romahtamispisteessä olevia latoja pilvin pimein, vanhoja hylättyjä mummonmökkejä ja autioituneita pihapiirejä.
Toisaalta myös kunnostettuja hyvinkin vanhoja aivan ihania maalaispihoja, aittoineen, latoineen ja piharakennuksineen. Perinneremontoijat säilyttävät näin palan suomalaisuutta ennen kaupungistumista ja samalla koko maaseutu ei autioidu, vaan nuoret haluavat joko jatkaa sukunsa tilaa, tai kaupungista halutaan muuttaa maalle luonnon lähelle ja antaa lapsille puhdas ja turvallinen lapsuus maaseudun rauhassa.

Ennen niin vilkkaista maalaiskylistä on hävinneet palvelut, bussiliikenne ja väestö; lähemmäs töitä ja palveluja. Maanteillä,  kirkonkylissä tai perämetsissä ei törmää juuri kehenkään, ainakaan talvisaikaan. Tosin kerran vuodessa tähän löytyy poikkeus, nimittäin kesälomakausi, silloin pienen kylän asukasmäärä saattaa kohota kuukaudeksi pariksi sadoilla kesäasukkailla, sillä maallehan sitä kesällä on päästävä, satoi, (kuten usein) tai paistoi. Jos kylässä sattuu kauppa vielä sinnittelemään tuovat kesäasukkaat odotetun piikin myyntiin noina muutamina kesäkuukausina, vaikka usein ostokset tuodaankin mökille ainakin viikonlopuiksi kaupunkien isoista marketeista.

Monet maalaiskylät ovat kuitenkin myös vakiasukkaiden toimesta varsin aktiivisia. Eri ikäisille on järjestetty kerhoja; on martta, maamies, kylätoimikunta, srk: n yms. toimintaa, metsästys porukoita ja paljon muuta. Talkoovoimin pidetään huolta tanssilavoista, maamies-seurojen ja työväentalojen kunnosta.Isoja maalaistaloja eläimineen ei liioin ole enää yhtä paljon, kuin vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten. Tuli Eu-direktiivit ja maidon sekä lihantuotanto ei enää pikkutiloilla riittänyt toimeentulonlähteeksi,  piti joko laajentaa ja investoida automatisoituihin navettoihin, sikaloihin ja kanaloihin tai ryhtyä tilaviinintuottajaksi tai maatila matkailuyrittäjäksi. Maanviljely ei ole enää nykypäivänä ehkä se ihan ensimmäinen vaihtoehto uraputkeksi, ellei satu olemaan sukutilan perillinen.

Millainen suhde sinulla on maaseutuun tai onko minkäänlaista? Mikä mahtaa olla maaseudun tulevaisuus...miettii kaupunkilaisnainen täällä ruudun toisella puolella pääkaupunkiseudulla.