Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Se aurinkoisen sunnuntain pohdiskelija

Olipas mukava tunne herätä, kun makkarin verhojen välistä pilkahteli sunnuntaiaamun aurinko! Täksi päiväksi olikin lupailtu loistavaa ulkoilusäätä. Tein jo loppuviikosta suunitelmia sunnuntaille...ulkoilua ja kuvia, kuinkas muuten:) Kyllä se vaan niin kuulkaas on, että säätilalla on iso merkitys mielialaan, pala sinistä taivasta ja aurinkoinen sää saa mielen heti iloiseksi, sen sijaan, että vettä sataisi ja olisi kosteaa ja harmaata. Ja superherkkuahan tästä kelistä tekee tietysti se, että on vielä viikonloppu ja tästä pääsee nauttimaan päiväsaikaan.


Mistä sitten voi tällaisena kauniina alkukevään päivänä nauttia? Positiivisen mielialan siivittämänä mieleen tulee mukavia ajatuksia, eikös vaan? Ehdottomasti kannattaa tehdä reipas ulkoilu. Kannattaa myös viettää laatuaikaa...mitä ikinä se sitten onkaan ja mitä se meistä kenellekin tarkoittaakaan. Arjessa ja elämässä niin kovin usein se toisen kuunteleminen, kunnolla läsnäoleminen ja toisen huomioiminen tuntuu unohtuvan, vaikka aikaa yhdessä olisikin, saattaa helposti puuhastellaan omia juttuja tai uppoutua asioihin jotka kenties eivät ole toisen kiinostuksen kohteita. TV ja paljon parjattu some vie myös siivunsa yhteisestä ajasta.


Eikös se vähän niin ole, että yhdessä koetut hetket, läheisyys, hassuttelu, keskustelu ja läsnäolo, huomioiminen ja kuunteleminen ovat niitä aineettomia asioita joiden arvoa, ei rahassa voi mitata? Usein pitkään yhdessäolleet pariskunnat ovat ns.hitsautuneet yhteen tai sitten se ikävämpi vaihtoehto on se, että ei puhuta, eikä pussata, ollaan vähän niinkuin kämppäkavereita, eletään samassa taloudessa, lapset ovat jo aikuistuneet tai aikuistumassa ja puolisot vierantuneet toisistaan lähes vieraiksi toisilleen ja ehkäpä vuosien saatossa jopa itsestään!?! Missä on se pariskunta,  yhteen hiileen puhaltaminen, yhteisten suunitelmien tekeminen, yhdessä vietetty aika??


Keski-ikäisenä myös usein herätään tai herätellään parisuhdetta ja pohditaan elämänmenoa-hyvä niin...moni on viimeiset vuodet miettinyt kenties omaa ikäänsä.Toisilla on ikäkriisejä tasaiseen tahtiin, kun kolmekymppiä kolkutteli ovella oli kova kriisi...apua mä oon jo näin vanha...kymmenen vuotta myöhemmin sama mörkö hyppää silmille, missä mun elämä on? Ja tasaiseen tahtiin sama pohdinta saattaa jatkua, ensimmäinen juonne kasvoissa, harmaan hiuksen löytyminen, oman vireystason lasku, pikku tai isommat krempat kropassa havahduttavat toivottavasti huomasmaan, että elämä on tässä ja nyt, ei sitku, huomenna, ensi kuussa tai vuonna, vaan ihan aidosti tässä ja juuri nyt!


Ei kukaan varmasti suunitellusti muutu tai harkiten hairahdu sivuraiteelle omassa elämässään, eihän? Ja jos niin onkin päässyt käymään, kurssia voi aina muuttaa, ohjata purttaan oikeaan suuntaan, tehdä matkan varrella korjausliikkeitä, useampiakin.



Tämä ihana vähän viileä aurinkoinen sunnuntai vei minut Helsinkiin kävelylle ja nauttimaan hyvät päiväkahvit, toivottavasti sinullakin on ollut mukava päivä:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti