Onni ja sen jakaminen

Tänään olen saanut olla juhlistamassa työkaverini tärkeätä päivää. Me työkaverit saimme jokin aika sitten kutsun kahvittelemaan tänään  iltapäivällä. Sosiaalitilamme kattoon oli ripustettu monivärisiä viirejä, hopeanväriset sydänilmapallot koristivat tilaa ja iso kakku odotteli meitä onnittelijoita. Pidettiin muutamia onnittelupuheita ja itse juhlan päätähtikin sanoi muutaman sanan.Sitten koko juhlakansa tanssi yhdessä hetkisen. Seurasi lisää onnitteluja ja lahjojen antamista , niin ja ne kakkukahvit.

Juhlien  aihe oli työtoverin rekisteröidyn parisuhteen muuttuminen tasa-arvoiseksi avioliitoksi 1.3.2017. Vaikka olisi itse kyseisestä asiasta eri mieltä, voi toisen onneen silti osallistua, eihän se ole minulta pois,  kuten  eräs työkaverini totesi, joka itse asiasta oli eriävää mieltä.

Saattoihan olla, että tuo eriävän mielipiteen esittänyt työtoverini ei ollut ainoa, joka mietti asiaa siellä kahvitilaisuudessa,  tai oli itse, asiasta myös toista mieltä, mutta oli riittävän avarakatseinen osallistuakseen toisen tärkeään päivään ja oli valmis myös iloitsemaan toiselle tärkeää päivää.

Olisihan se aika outoa, jos ei pystyisi suomaan toiselle onnea, eikö meistä jokainen ansaitse onnensa ?