Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

tiistai 28. helmikuuta 2017

Viimeistä viedään ja uutta pukkaa

Laskiaispullan tuoksuista tiistai iltaa...itsehän otin laskiaiseen varaslähdön jo pari viikkoa sitten...muistanette, että leivoin laskiaispullat jo silloin:)
Se alkaa olla vähissä ennenkuin loppuu, nimittäin tämä helmikuukin ja sitten aloitellaankin ihan huolella uusi kuu,  kevätkuu; maaliskuu! Tänään tiistain kunniaksi uni tuli täyteen tunti ennen kellon soittoa?!Whaat!



Tänään on kiva päivä, sillä sain hakea uudet silmälasini, jee...kuukausi ehti jo melkein kulua niiden tilaamisesta,  kiva oli vihdoin saada ne, uutta kevääksi...toinen asia josta olen jo tovin haaveillut on uudet keväthiukset, keväisin usein iskee uudistumisvimma ja mikäpä sen mukavampaa kuin aloittaa itsestään...toinen voisi olla kodin kevääsen "pukeminen". Kun kerran tänään lähden niitä lasejani noutamaan, niin toki siinä samalla kauppakeskuksessa pyöriessäni tutustun myös kevätuutuuksiin, joita kaupoissa alkaakin jo olla oikein runsaasti. Aijon tutkia löytyykö jotakin kivaa uutta kokeilemisen arvoista kylvettävää:)


Vähän voisi kurkata vaatekauppoihinkin  ja katsastaa myös mitä väriskaalaa tänä keväänä tulisi noudattaa mikäli haluaisi pysyä trendien mukana. Minun lempparikukkaroni, jonka olen ostanut liki 3 vuotta sitten ulkomailta sanoi vetoketjun kanssa sopimuksensa irti jokin aika sitten. Kukkaro on muuten kuin uusi...harmittaa ihan vietävästi, että edessä on "vain " tuon rikkoontuneen vetskarin vuoksi uuden hankinta...voisin tutkia siis myös kukkarotarjontaa.


Kauppakeskuksissa menee helposti aikaa, jos ei oma ostoksiin käytetty aika ole kortilla. Ja tuossa piileekin sitten se ns.sudenkuoppa, jos pyörii pidenpään katsellen kaikkea kivaa...nimittäin silloin, niin helposti tulee sorruttua niihin heräte/ei niin tarpeellisiin houkutuksiin. Onneksi minulle ei tänään käynyt niin...

Kyllä työpäivän jälkeen ostoksilla ravaaminenkin kuitenkin uuvuttaa, hain silmälasini ja kävin ruokakaupassa, jonka jälkeen olinkin ihan valmis lähtemään kotiin jo...sen verran toki vilkaisin, ettei kevään siemenpusseja ollut vielä Prismassa;) vaatekaupoissa tein vain nopean läpikävelyn, enkä jäänyt sen kummemmin tutkimaan tarjontaa. Täytyy tehdä uusi reissu viikonlopulla, kun jaksaa paremmin.




maanantai 27. helmikuuta 2017

Positiivisuuden voima

Jos maanantai ei satu olemaan lempparipäiväsi, niin kannattaa ammentaa positiivista fiilistä vaikka kuuntelemalla muutama hyvä biisi, itse avasin juuri radion pitkästä aikaa ja sattui olemaan iskelmäradio kanavalla ja voi miten tulikaan heti alkuun hyvä olo, pari mukavaa kappaletta, ja fiilis on ihan superkepeä ja mainio, vaikka en kuulukkaan maanantaiden vihaajiin, suosittelen!! Mitenkäs sinun  viikkosi on käynnistynyt?


Monilla on maanantaisin viikonlopun jälkeen käynnistymisvaikeuksia. Aamulla ei meinaa päästä sängystä ylös ja koko päivä on tuntunut vähän tervan juonnilta.
Jos ottaa päähän ja on alamaissa, ei ole ihan helppoa kääntää positiivisuus moodia päälle. Mutta kuten sanottu; voit ihan itse valita miten se maanantaisi tai ihan mikä muu päiväsi tahansa lähtee käyntiin tai vaihtoehtoisesti ei lähde.


Mietihän hetki, mikä niissä huonoissa aamuissasi oikeastaan on se juttu, mikä niissä ärsyttää? Voitko itse vaikuttaa asioihin mitkä ärsyttävät...kannattaisiko laittaa edellisenä iltana esim. Seuraavan aamun vaatteet jo valmiiksi, jos otat eväät töihin, pitäisikö nekin laittaa aamuksi valmiiksi, pitäisikö mennä vaikkapa vartti aiemmin nukkumaan, eikä roikkua somessa tai katsoa sitä myöhäisleffaa, niinpä! Elämä on valintoja...jos tiedät, että on asioita jotka nostavat ärsytystäsi koita karsia ne pois ... opettele kääntämään ajattelumallisi. Se ei ole kovin helppoa ja totutuista tavoistaan on kovin vaikea päästää irti, mutta kun alkaa ihan tietoisesti tehdä sitä, seuraavilla kerroilla tulee jo mieleen myös se parempi vaihtoehto ja lopulta jonkin määrittelemättömän ajan kuluttua huomaat, että olet oppinut muuttaan omaa ajattelumalliasi:)


Viihdytkö itse mieluummin positiivisten vai negatiivisten ihmisten parissa, luultavasti niiden positiivisten, luultavasti hymyilevä ihminen myös mielyttää enemmän kuin se mutrusuu, kyllä se vaan totta on, että sekä positiivisuus tarttuu, kuin myös negatiivisuus, kannattaa tarkkailla itseään vaikkapa viikon ajan kummalle puolelle oma vaakasi kallistuu, kumpi olet?



Meistä jokainen on omanlaisensa ja se on ihanaa, kiva että olemme kukin ainutlaatuisia itsejämme♡

Hyvää positiivista viikkoa!



sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Nähtynä ja kuvattuna

Mukavan leppoisaa sunnuntaita, minä heräsin tänä aamuna lumisateiseen aamuun. Täällä tosiaan tuprutteli aamulla melko sakeastikin lunta, vähän on laantunut, mutta edelleenkin satelee.


Eilisen kuvasatoni kuvista on monet nyt vähän kokeilumielessä otettu järkkärin asetuksella Av, ja täytyy sanoa, että ei hassumpaa...en itse huomaa juurikaan eroa siihen jos olisin ottanut kuvat automaattiasetuksilla, jota kyllä myös tulee käytettyä toisinaan. Pointti tässä on kuitenkin se, että vaikka on harrastanut kuvaamista vuosia voi ja olisi hyvä myös kokeilla ja oppia uusia tapoja kuvaamiseensa.


Oli sitten ns.itseoppinut kuvaaja tai kursseja käynyt, voi aina silloin tällöin kokeilla myös jotakin itselleen vieraampaa tai täysin uutta kuvaustapaa ja kenties saada ihan uudenlaista näkökulmaa kuviinsa. Me valokuvaamisesta kiinostuneet ja sitä harrastavat huomasivatkin jo varmasti uutisen : Siilinjärveläinen Antti Karppinen on voittanut kultaa kansainvälisessä valokuvauskisassa World Photographic Cupissa. Palkinnot jaettiin Japanin Yokohamassa muutama päivä sitten.
Tiistaina Japaniin matkustaessaan Karppinen tiesi jo olevansa mitaleilla, mutta voitto tuli silti melkoisena yllätyksenä.
Kilpailussa Karppinen kisasi illustrative- eli kuvituskuvasarjassa. Palkittu kuva Endless esittää hänen omaa poikaansa. Taustalle hän rakensi "loppumattoman", optiseen illuusioon perustuvan puron, jossa enkelinsiipinen poika uittaa paperilaivaansa.
Innoituksen kuvaan Karppinen sai Roger Penrosen optisesta harhakuvasta Penrosen portaat, jotka näyttävät laskeutuvan loputtomasti.
Hieno saavutus kovassa kansainvälisessä kisassa, Onnea hienosta saavutuksesta!

Kuvaamisen yhteydessä puhutaan usein kuvien käsittelystä ja siitä menettääkö originaali kuva käsiteltäessä luonteensa? Niinpä...tästä asiasta on varmasti yhtä monia mielipiteitä, kuin on meitä kuvaajiakin. Ammatikseen kuvaajat; ammattivalokuvaajat, joilla on alan koulutus ja monilla käytössään huippukalusto ja ohjelmat, joilla kuvista voi tehdä jo taidetta. Kauneushan sitten taas on jokaisen kuvia katselevan silmissä.

Kuvitus eli illustraatio (latinan sanasta illustrare ’valaista’) on kuvataiteen laji, joka tuottaa kirjalliseen teokseen havainnollistavia, koristavia tai täydentäviä piirroksia tai maalauksia. Kuvituksen moderneja lajeja ovat valokuvaanimaatio ja muut kuvataiteen alueen kuvalliset esitykset.
Viikolla iltapäivä lehdestä osui silmiini toinenenkin kuvausaiheinen juttu, jossa oli Singaporessa nähty ns. sateenkaaripilvi.
Ilmiössä pienet vesipisarat hajottavat erikseen valoa, mistä syntyy sateenkaaren väreissä näkyvä muodostelma.


Tänään tällainen kuvauspainotteinen postaus ja huomenna viikon alkuun sitten taas jotakin muuta. Mukavaa viikonlopun jatkoa! 

lauantai 25. helmikuuta 2017

Mielen pirteyttä bongaamassa

Kuten aina jaksan toitottaa, niin nytkin; luonnosta saa jättiannoksen hyvää mieltä! Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos on paha tai alakuloinen olo, kannattaa lähteä ulos, huolet kevenevät ja ajatus kirkastuu kunnon ulkoilun kuluessa.


Tällainen lauantaiaamu minut toivotti tervetulleeksi ulos!



Tänne pääkaupunkiseudulle lupailtiin täksi päiväksi mukavaa ulkoilusäätä...yöllä oli pakkasta ja vielä aamuksikin sitä riitti ja meren rannassa, minne ulkoilemaan lähdin, käy usein viileä viima. Niinpä pukeuduin kunnolla ja lähdin kamera mukanani kirpeähköön lauantai aamuun. Aurinko yritti sinnikkäästi pilkistellä pilvien lomasta, mutta välillä se ei aivan onnistunut, mutta välillä sen yritys sitten taas palkittiin ja rannan jää -ja lumipeitteen kirkasti kevätaurinko:) Hiljaista oli aamutuimaan vielä rannassa, muutama aamuvirkku vain lisäkseni, sain kuvailla ylhäisessä yksinäisyydessäni kaunista helmikuun lopun luontoa.


Olen aiemmissa talvipostauksissani ihastellutkin jäätä ja sitä, miten kauniita yksityiskohtia se saakaan aikaan, voisin liikkua luonnossa tuntikausia vain erilaisia jään aikaansaamia taideteoksia ihmettelemässä, ihastelemassa ja kuvaamassa, niistä ei vaan saa kyllikseen. Jäälle ei minua edelleenkään saanut, vaikka se mielessäni tuolla rantoja kierrellessäni kävikin.Virtapaikoissa meri on sula ja kevään ensimmäiset joutsenet saapuneet♡Pääsin seuraamaan ruokailemaan saapunutta pariskuntaa aitiopaikalta ja kamera surisi:)




Tämän kevään ensimmäiset joutsenet


Olen pakon edessä...tänään kun ulkoilemasta tultuani latasin kuvia koneelle taas ajattelin, että minun on kertakaikkiaan nyt vihdoinkin vietävä kamerani puhdistettavaksi, sillä nyt kuvissa on jo niin paljon epäpuhtauksia, että on kertakaikkiaan pakko! Olen vitkutellut asian kanssa jo aivan liian kauan.Toinen vaihtoehto puhdistuksen aikaansaamiseksi on käydä kameraliikkeessä ostamassa puhdistustarvikkeet, myös kamerasivustoilla on ohjeita kuinka järkkärin voi itsekin huoltaa/puhdistaa. Kamera kerää pölyä mikä on aika ajoin poistettava, jotta kuvat pysyvät laadukkaina.



Mitenkäs olette omaa lauantaitanne viettäneet, oletteko bongailleet  jo keväänmerkkejä?


Hyvää lauantaita!


perjantai 24. helmikuuta 2017

5 keinoa nauttia vapaapäivistä

Oikein ihanaa viikonlopun alkua! Meistä monille viikonloput tuppaavat menemään asioihin,  joita viikolla ei ehdi, jaksa tai  viitsi tehdä. Kannattaa kuitenkin pitää varansa, ettei koko viikonloppu mene suorittamiseksi. Eihän siinä sinänsä tietenkään mitään pahaa ole, että hoitaa rästiin jääneitä hommia. Mutta viikonlopulla olisi myös tarkoitus ehtiä nollata akkujaan, viettää oikeasti sitä paljon puhuttua laatuaikaa läheistensä kanssa, tärkeä juttu, jos viikolla tuntuu, ettei muuta käy kuin kotona nukkumassa tai lukee meilejä tai vastailee työpuheluihin ja tekee rästihommia kotona myös iltaisin.


Unihan on ihan  tutkitustikin tärkeä juttu,  nuku siis kunnon yöunet viikonloppuisin. Unen määrähän on kovin yksilöllistä;  joku pärjää 6-7 tunnilla ja joku taas tarvii lähes 10 tuntia.

Ulkoile, mikään ei tyhjennä mieltä ja rentouta yhtä tehokkaasti,  kuin kunnon ulkoilu luonnossa.

Huomioi ne läheisesi, tehkää jotain kivaa yhdessä ja jutelkaa, opettele keskustelemaan ihan kasvotusten ja kuuntele mitä heille ihan oikeasti kuuluu.

Hyvä ruoka,  parempi mieli, niinhän sitä sanotaan jo mainoksessakin. Ruuan tekeminen yhdessä voi toimia mukavana yhteisenä tekemisenä. Syökää kiireettömästi ja nauttikaa!

 

Muista hemmotella vähän myös ihan itseäsi, suo hieman aikaa myös vai  itsellesi, lue vaikka kirjaa, kuuntele mieli musiikkiasi  tee jotakin mihin arkisin ei tunnu riittävän aikaa.

Huomiseksi on luvattu loistavaa ulkoilusäätä, siispä niiden hyvien yöunien jälkeen lähde ulos reippailemaan ja nautitaan vapaapäivistä!!




torstai 23. helmikuuta 2017

Myräkän jälkeen

Eilisillan myräkästä, joka jatkui vähän tänä aamunakin vielä, on selvitty ja hei, kello on jo yli viisi alkuillasta ja ulkona on valoisaa-jeee!! Viikko alkaa kallistua jo näin torstaina mukavasti kohti viikonloppua. Olisi aikas kivaa, jos viikonlopuksi tulisi pikkupakkanen ja aurinkoista-se tietäisi mukavia ulkoilukelejä. Ensi viikolla kääntyy kalenterista jälleen uusi kuukausi esiin ja kevättä kohtihan tässä mennään-niin mukavaaa!



Tällaiselta täällä eilisillan myräkässä näytti!!


Olisi kiva ostaa kotiin muutama uusi viherkasvi, sillä ainakin meillä talvikausi verottaa ennestäänkin niukkaa kasvivalikoimaani ja tulilatva tai kevätesikko pöydällä toisi kotiin sitä kovasti odotettua kevätfiilistä.Vanhoille kukille tai viherkasveille olisi juuri nyt se h-hetki tehdä mullan vaihdot.


Tämä vaaleanpuna-vihreä pitsilehti ei välitä, vaikka se ei valoa paljon saakkaan, viihtyy oikein hyvin, kunhan muistaa silloin tällöin kastella.


Luin, että ensimmäiset muuttolinnutkin ovat kuulemma jo saapuneet...mitäköhän ne tuumivat tuosta eilisestä myräkästä? Birdlife tietää kertoa, että ainakin muutamia kiuruja, pulmusia, uuttukyyhkyjä, sekä harmaa -ja merilokkeja on jo saapunut. Olipa joku jo törmännyt kohmeiseen sammakkoonkin hiihtoladulla!!


Viime kesänä jäi muutama retki tekemättä...Vallisaareen pitää siis tutustua tänä keväänä tai kesänä, koska viime toukokuun avaamisen jälkeen kävijämäärät olivat, niin runsaslukuisia, että ei tullut lähdettyä ja loppukesästä sekä alkusyksystäkin jäi sitten menemättä.


Kevät saaa edes jotkut kasveistani kasvattamaan uutta...




keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Sitä, tätä ja tuota päivän varrelta

Lumimyräkkä saavutti pääkaupunkiseudun tänään iltapäivästä/alkuillasta ihan perinteisesti pyryllä ja viimalla, lunta tuiskuttaa ihan kunnolla...Saapas nähdä kuinka paljon tätä tulee aamuun mennessä?


Sain ystävältäni töissä tänään"ystävänpäiväpaketin" tai niin hän minulle uskotteli:) mutta hän oli nähny kaupassa jotakin mikä  kuulemma oli jotakin mikä sopi minulle täydellisesti ja todentotta, oikeassahan hän oli, tuntee minut ja tietää mistä pidän, ihana ele, olin ihan otettu♡

Luin tänään iltapäivälehdestä nuoren miehen fb päivityksen, jossa hän kertoi kaupassa kohtaamastaan pikkupojasta. Poika oli ollut pizza ostoksilla, mutta hänen rahansa eivät riittäneet ja lisäksi hän kertoi ettei kotona ole ruokaa ja äiti lähti pojan kertoman mukaan baariin! Nuorimies vei pojan läheiseen pizzeriaan syömään ja osti tälle välipalaa ja ilmoitti lastensuojeluun pojasta, mutta pojan nimi, osoite tai mitään muutakaan ei ollut tiedossa, joten pikkupoika jää luultavasti avun saavuttamattomiin. Tapaus kertoo vain totuuden siitä millaisessa tilanteessa lapsia elää ihan täällä meidänkin lintukodossa! Onneksi pikkupoika kohtasi tuon auttavaisen nuorenmiehen♡


Uskon siihen, että kun tekee hyvää, saa itsekin takaisin hyvää.
Työkaverini sai sairaskohtauksen töissä eilen ja autoin häntä pääsemään nopeasti lääkäriin. Sain juuri kauniit kiitokset avustani ja hän kertoi,  että mistään vakavasta ei onneksi ollutkaan kysymys, mikä oli tietysti ilo kuulla.


Lumipyryistä illan jatkoa☆



tiistai 21. helmikuuta 2017

Muutamia tipsejä kuvaukseen

Ajattelin kirjoittaa tänään muutaman tärkeän jutun valokuvaamiseen liittyen. Järjestelmäkameroissahan on automaattiasetus, sillä tulee kyllä ihan hyviä kuvia, mutta kannattaa opetella kuvaamaan ja kokeilemaan muillakin asetuksilla.


Valokuvaamiseen tarvitaan valoa, joten valotuksella on tärkeä sija kuvisssa. Jokainen on varmasti joskus ottanut epäonnistuneen otoksen, kuvasta tuli liian pimeä tai sitten aivan liian vaalea, toisisanoen kuva oli palanut puhki valkoiseksi. Järkkärissä valotukseen vaikuttavat 3 asiaa; aukko, valotusaika ja herkkyys ja nämä 3 vaikuttavat myös toisiinsa. Itseasiassa täysmanuaalia ei oikeastaan kuvaamisessa edes tarvita, kätevintä onkin käyttää puoliutomaattia A tai Av- merkintä kameran valintakiekossa.


Pari sanaa myös aukosta eli f-luvusta, mikä tarkoittaa objektiivin ominaisuutta.Pieni luku tarkoittaa suurta aukkoa. Aukko vaikuttaa syväterävyyteen, eli siihen miten iso osa kuvasta on terävä. Maisemakuvauksessa tämä on tärkeä juttu.


Suljinaika kertoo kuinka kauan kamerasi suljinta pidetään auki, mitä pidenpään auki, sitä enemmän kennolle pääsee valoa. Suljinajan tulisi olla riittävän lyhyt, jotta saa teräviä ja tärähtämättömiä kuvia.

En tiedä yhtään miltä tämä kaikki teistä kuulostaa, mutta ihan aluksi on aika sekavaa yrittää omaksua valokuvaukseen liittyvää termistöä, eikä kannatakkaan yrittää omaksua kaikkea kerralla. Kun aloittelee järkkärillään kuvaamista kannattaa tietysti kuvata mahdollisimman paljon. Kokeilla kameransa eri asetuksia ja ehkäpä jopa pitää vähän muistivihkoa kuvausreissuilla mukanaan, ja merkitä muistiin kameran asetukset kunkin kuvan kohdalta,  jotta voi  myöhemmin tutkia millä asetuksilla mikäkin kuva on otettu ja mikä kuvassa mahdollisesti meni pieleen tai onnistui.


Tällä viikolla saattaa olla hienoja mahdollisuuksia saada talvisia picsejä, kuvailemisiin:)

maanantai 20. helmikuuta 2017

Pettymysten sietokyky

Hei vaan ja talvista viikonalkua täältä pääkaupunkiseudulta! Näin se luonto vaan taas päätti, ettei se kevät helmikuussa vielä tule. Joskus sitä tulee miettineeksi kuinka paljon ihminen on valmis kestämään pettymyksiä.Varmasti on paljon eroja siinä, mitä kukakin kestää, usein sitä kuulee sanottavankin, että vahvoille annetaan enemmän vastoinkäymisiä, kuin heikommille.


Mikä sitten mielletään pettymykseksi? Jokainen on varmasti kohdannut sellaisia isompia ja pienempiä ja kukin ottanut ne vastaan ja käsitellyt omalla tavallaan. Entäpä jos jossain kohtaa, jonakin päivänä, jossakin tilanteessa ei enää pystykkään vastaanottamaan enää yhtään enempää pettymyksiä? Ihmissuhde pettymykset voivat joillekuille olla äärimmäisen vaikeita, opiskeluissa, työelämässä, mitä erilaisimmissa asioissa ja tilanteissa voi kohdata pettymyksiä.


Oletko mielestäsi kohdannut pettymyksiä ja millainen on oma sietokykysi niiden suhteen? Omasta puolestsni voisin todeta, että tähän ikään mennessä on kohdannut mitä erilaisempia pettymyksiä ja lienee luonteelleni ominaista uskoa, että asioilla on tapana aina järjestyä, tavalla tai toisella. Uskon siis, että pettymysten sietokykyni on melko korkea.


Aina pettymyksen ei tarvitse olla edes suuren suuri, kun se siltikin harmittaa todella paljon...vaikkapa nyt sitten sää...olit suunitellut kivaa ulkoilma tekemistä ja juuri kyseisenä päivänä sattuikin satamaan rankasti koko päivän! Pettymys valtasi mielesi, kaikki valmistelut ja suunnitelmat pois pyyhkiytyivät sadepisaroiden iskiessä maahan! Eikös vaan? Pettymys ihmissuhteissa Auts, melko iso juttu, sadepäivään verrattuna, luottamuksen menetys ihmiseen...


Miten voisi oppia vai voiko,  sietämään pettymyksiä ja pitääkö niitä edes sietää??
Ei niiltä voi varmasti kukaan täysin välttyä. Mutta kun yrittäisi edes muistaa, että vaikka ne ikäviä ovatkin, nekin ovat vain osa elämää.

Usein asioita kokemalla myös tulee oppineeksi niistä jotakin, tämä pätee myös pettymyksiin. Useamman karvaammankin pettymyksen kokenut osaa jo peilata edellisiä pettymyksiään uusimpaan, suhtautua pettymykseen sen vaatimalla tavalla ja siirtyä asiasta eteenpäin, jäämättä märehtimään siihen pidemmäksi aikaa.



Pettymykset vahvistavat!!

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Masennusta vai buustia keväästä?

Tämä sunnuntaiaamu näytti sateiselta, mutta eikös se niin ole, että sateen jälkeen paistaa aina aurinko? Joten eipä hätää, vaikka näin aamusta (kun itse aloittelen tätä postausta) sataisikin vettä tai räntää!?! Täytyy tunnustaa, että näin helmikuun lähestyessä loppuaan en enää toivoisi lunta, mutta tässähän voi ihan hyvin tulla vieä kunnon talvikin, mene ja tiedä?


Sain ulkoilukutsun ystävättäreltäni, josta olimmekin keskustelleet jo aiemmin...ajankohta oli vain sopimatta, mutta tämä sunnuntaihan sopii siihen paremmin kuin hyvin, enkä kieltäydy hyvästä seurasta luonnon helmaan :) Mitenkäs siellä on sunnuntaita vietetty?


Nämä kuvat on otettu eiliseltä keväiseltä kävelyltäni, 
kun aurinko paistoi ja linnut lauloivat:)


Osassa metsää oli lunta vielä, mutta toisaalla etelän puolella ja auringon päästessä paistamaan esteettä, oli maa jo täysin lumeton paikoitellen.


Monille kevät on odotettu ja voimaannuttava vuodenaika, mutta joillekuille taas masennuksen ja ahdistuksen aikaa. Kuulin viikolla keskustelun, jossa sivuttiin aihetta ja todettiin, että valo "häiritsee" ja sitä ei haluta päästää sisään kotiin, eikä huvita lähteä ulos ja samainen henkilö mainitsi vielä, että häntä kevät ahdistaa.
Toisille valon määrän lisääntyminen, aurinkoiset kirkkaan kuulat päivät taas nostavat pintaan hyvänolon, virkeyden energistasot ovat tapissa, tuntuu että jaksa ja pystyy mitä vaan.

Onhan kevät voimakas vuodenaika ja jos itsestä ei tunnu hyvältä saattaa muiden positiivisuus ja energisyys jopa ärsyttää ja ahdistaa tai masentaa entisestään.



Miten koette kevään tulon, innostaako vai tuntuuko olosi kurjalta? Kevään yhteydessä puhutaan usein  kyllä myös kevätväsymyksestä, ei ole virtaa ja päivät seuraavat vaan toisiaan, eikä unikaan tunnu riittävän vaikka kuinka nukkuisi ja jos sattuu olemaan täysikuu, ei uni meinaa edes tulla, vaikka kuuleehan sitä  sanottavan myös ettei täysikuu vaikuta, mutta kyllä monella tuntuu rytmi muuttuvan sen myötä. Liittyyhän kuu moneen muuhunkin asiaan; Siihen miten kala käy pyydyksiin ja miten istutukset lähtevät kasvuun...uskokoon kukin miten tahtoo.

Kovin harmaalta tuo keli näytti iltapäivään asti, koitin miettiä minne lähtisimme tässä kelissä ulkoilemaan? Iltapäivästä kävimme kuitenkin kävelyllä, ja sääkin alkoi iltaa kohden kirkastua, mutta myös hämärtyä, joten kuvia ei tullut otettua kuin pari ja nekin auringonlaskusta...niihin kun en kyllästy:) ja kaupunkitaidetta näkyi myös...




En kuvannut, mutta alueella missä kävelimme näkyi vielä yllättävän  monia joulunajan ulkovaloja, joiden aika kuitenkin mielestäni on jo ohi?!