Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

maanantai 31. lokakuuta 2016

Viimeistä viedään...

Uskomatonta mutta totta, lokakuu meni jotenkin pikakelauksella, mitä siitä  sitten oikeastaan jäi käteen? Minusta tuo mennyt kuukausi oli ainakin kuivempi kuin useat edeltäjänsä, mahtui mukaan alkupuolella kuuta, jopa pari uskomattoman hienoa ja lämmintä päivääkin, tosin oli  myös harmaan kosteita ja myrskyisiä syksyisiäkin päiviä. uskomattoman upeista ruskan väreistäkin  sai lokakuussa nauttia.




Nyt kun ensilumen on ennustettu tulevan ehkäpä jo keskiviikkona,  niin  sitä ehkä jo vähän odottaakin....toisaalta myös mietityttää tuleeko märkää räntää taivaan täydeltä? Jotenkin ajatus pikkupakkasesta ja puhtaasta lumipeitteestä ei tunnu kovin pahalta;)  Ja kun  ei ole tullut lähdettyä kuvaamaan vähään aikaan, niin olisi tosi kiva saada kyllä niitä lumisia kuvia vaihteeksi.




Tähän aikaan vuodesta saattaa ankeus helposti vallata mielen; pimeys, luonnon kuihtuminen ja alakulo on omiaan edesauttamaan moista mielialaa, senkin  takia valkea lumipeite ja koko ajan lähestyvät joulua edeltävät mukavat puuhat ovatkin omiaan karkoittamaan moiset aatokset mielistä pois! Glögikauden ovat tainneet jotkut jo aloitella  pikkujouluja suunitellaan ja joku on saattanut ostella jo niitä joulupakettejakin,  niin ja jouluunhan on enää vain  vajaa pari kuukautta.

Marraskuun alkua odotellen ja sopivissa määrin sitä luntakin!



sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Karkit, kepposet ja lokakuulle heipat


Taas on sitten kellot siirretty ja huhuu viikonloppu vietetty...
Jo monena vuotena täällä meilläkin on yhä enenevissä määrin alettu viettää Halloweenia. Hyvissä ajoin ennen lokakuun loppua alkaa liikkeissä olla erilaisia koristeita, naamiaisasuja, kurpitsoja ja leivontatarvikkeita, päiväkodeissa  ja alakouluissa vietetään naamiaisia ja kaveriporukat järjestävät halloween teemaisia juhlia, joihin pukeudutaan, kokkaillaan yhdessä ja somistetaan juhlatila teeman mukaisesti.


Minulla on tapana aloitella kynttilöiden polttaminen ulkolyhdyissä juuri tänä viikonloppuna tai sitten seuraavana; Pyhäinpäivänä, ja viimeistään pikkujouluna virittelen terassille pikkuiset köynnösvalot tuomaan valoa pimeyteen. Tänä vuonna aloitin kuitenkin kynttilöiden polton sisätiloissa tavallista aiemmin mitä yleensä ja sitten joulun ja uuden vuoden tienoilla se on huipussaan, tykkään kynttilän valosta ja sen tunnelmasta, mutta minulla kynttilät liittyvät ehdottomasti eniten joulunaikaan.


Tänään oli tarkoitus mennä ulkoilemaan ja saada otettua kuvia, mutta aamu valkeni harmaana, joten luovuin kuvaamisesta ja hyödynsin aamupäivän muilla tavoin. Lähdin kuitenkin käymään kierrätyskeskuksella, odotukset eivät olleet kovin korkealla, syystä että olen joskus vuosia sitten sellaisella vieraillut, eikä kyseinen keskus ollut mitenkään kovin laadukas, tämä tämän päiväinen oli kuitenkin eri paikka ja oli ihan erilainen. Jos olet joskus käynyt tällaisessa paikassa, tiedätkin jo, että tarjottavaa löytyy huonekaluista, astioihin, vaatteista elektroniikkaan ja kaikkea siltä väliltä! Tällä kyseisellä keskuksella oli selkeästi jaoteltu tavarat tuotteittain, hinnat merkitty tuotteisiin hyvin ja yleisilme paikassa melko siisti. Ihmisiä oli heti paikan avauduttua melko paljon sunnuntai aamupäiväksi.


Juuri äsken ovikello soi ja huiiiiiii....kyllä! sielläpä olikin kolme halloweenkaveria karkkien toivossa tai keppostelemassa;)


lauantai 29. lokakuuta 2016

Eksoottisemmat hedelmät

Meillekin on rantautunut viime vuosien aikana yhä enenevissä määrin uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia; nimittäin eksoottisempia hedelmiä. Oletko jo uskaltautunut maistelemaan niitä vai tyytynyt toistaiseksi katselemaan tarjontaa kauppojen hyllyillä tai lueskelemaan niiden käyttötarkoituksia naistenlehtien tai ruokablogien sivuilta? Hassua ettei siitä kuitenkaan ihan tavattoman kauaa ole kun appelsiinit ilmestyivät kauppojemme hyllyille! 50-luvun alkupuolella ne alkoivat yleistyä kaupoissa. Nykymuotoiset makeat appelsiinit tulivat Kiinasta eurooppaan pysyvästi 1850!?




Tänä päivänä matkailun myötä meistä useimmat ovat tutustuneet matkoillan myös eksoottisempiin hedelmiinkin,  niitä löytyy hyvin myös etnisten kauppojen hyllyiltä, sekä isompien markettien hedelmähyllyiltä. Suurin ongelma lienee siinä, ettei oikein tiedetä milloin mikäkin hedelmä sitten on syöntikypsä. Kaupat ovat kuitenkin melko hyvin laittaneet eksoottisten hedelmien hyllyihin tuote/käyttöinformaatiota mistä voi tutustua k.o hedelmään tarkemmin...ruokaohjeita löytyy näiden hedelmien käyttöön myös hyvin nykyään lehdistä, keittokirjoista ja ruokablogeista.

Jos granaattiomena ei ollut entuudestaan tuttu, niin tässä kuvia siitä




Sesongista riippuen meillä on lähes ympäri vuoden hyvät valikoimat niitä ihan tuttuja hedelmiä,  mutta myös näitä vähän harvinaisempia tarjolla. Rambutaaneja litsejä, granaattiomenoita, persimoneja ja monia, monia muita.
Itse pidän mm. persimoneista todella paljon joulupipareiden ja homejuuston kanssa, aiva  lyömätön makupari! Granaattiomenan maku on vähän "happaman makea", hedelmässä on paljon mehua ja siemenet siis syödään hedelmälihan kanssa, siemeniä käytetään paljon salaateissa, hedelmästä puristetaan myös ravintorikasta mehua.


Mukavaa lauantaita!

perjantai 28. lokakuuta 2016

Sateinen viikonlopun aloitus, mutta jatkossa saattaa jo paistaakkin

Sade jatkui yön ja koko tämän päivänkin, viikonlopun aikana sen on kuitenkin lupailtu loppuvan ja ilma alkaa viiletä, no saa nähdä. Onko viikonlopuksi suunnitelmia? No eipä oikeastaan tälle viikonlopulle mitään erikoista. Mutta toisaalta sekin tuntuu ihan kivalle, ettei ole suuniteltuna mitään, voi siis improvisoida;) Aina on kuitenkin varattava pieni optio kuvaamista varten...tässä kohtaa moni miettii, että mitä ihmeen kuvattavaa voi löytää ankean harmaasta loppusyksyisestä ja sateisesta luonnosta...no sekin jääköön nähtäväksi, eihän sitä voi etukäteen tietää.




Nämä kuvat tässä postauksessa on otettu ihan muutama viikonloppu sitten, näin nopeasti syksy etenee, hauska seurata miten se etenee kohti talvea...


Metsässä on aina kuvattavaa, minusta katajakin marjoineen on kaunis! Niin ja se ruskaan pukeutunut luonto, myös se.



Sytytellään kynttilöitä ja nautitaan viikonlopusta, mukavaa sellaista itse kullekin!
Huomenna jo pitäisi ainakin etelässä olla aurinkoista, hienoa!


torstai 27. lokakuuta 2016

Säätila vaikuttaa mielialaan

Vaikka olen  yleisesti ottaen  sitä mieltä,  että valittaminen on turhaa, niin nyt
täytyy kyllä tunnustaa,  että tänään  voisin itsekkin sortua siihen. Aloitetaan nyt vaikka säästä! Nyt tämä loppusyksy alkaa painaa muutuneen säätilan takia todenteolla päälle, pimeys ja vesisade nostaa ärsytyskynnyksen melko lailla tappiin! Vaikka kuinka pukeutuu säätilan mukaisesti ja muistuttaa itseään positiivisesta asenteesta,  ei se auta,  Ei!!! Kun viima, sade ja kylmyys hiipii vaatekerroksen läpi iholle asti, minua ei enää positiivisuus auta.


Kuten jo aiemmin mainitsinkin tähän  aikaan vuodesta pitäisi päästä jonnekin kauas ja lämpimään, kyllä! Toisaalta lomalta pitää myös palata,  mutta kyllähän se matka aina piristää. Sitä paitsi lämpimässä ja auringonpaisteessa on mukavampi murjottaa;)


Me tällä puolella palloa kuitenkin olemme olosuhteiden pakosta tottuneet vuodenaikojen ja säätilojen vaihteluihin. Matkustusintomme kuitenkin luultavasti ainakin osittain johtuu myös säistämme, toki matkusteluumme löytyy useita muitakin syitä. Mutta olen sitä mieltä, että huonotuulisuuteen,  ärsytyskynnyksen nousuun ja jonkin asteiseen alakuloonkin osittain syy voi löytyä säätilasta, vai oletteko samaa mieltä kanssani? Vaikuttaako sää mielialaan?


Asiat jotka syystä tai toisesta ärsyttävät nostavat myös varkain päätään ja alkavat hiertaää,  kun muutenkin jo valmiiksi harmittaa. Pienetkin vastoinkäymiset saavat helposti yllättävän isot mittasuhteet, helposti myös kielenkannat aukeavat ja suusta pääsee jotakin,  mitä muutoin ei ehkä pääsisi ja syy voi taaskin piillä siinä säätilassa? Tylsään mielialaan ei kuitenkaan missään tapauksessa pidä jäädä piehtaroimaan aikansa kutakin ja sitten eteenpäin;) Sitäpaitsi jo huomenna voi vaikka paistaa ja jos ei vielä huomenna, niin  joku päivä kuitenkin!





keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Soodataikinasta koristepipareita

Luin vähän aikaa sitten soodataikinasta ja siitä tehdyistä koristepipareista. Ohje löytyi Kodinkuvalehden blogista; Ruususuu ja huvikumpu. Jouluunhan  on se parisen kuukautta, mutta jos aijot puuhastella jouluksi kaikenlaista, voi hyvin aloitella jo...olen itsekin sitä mieltä, että ei pitäisi aloittaa hössötystä liian aikaisin,  mutta näitä en malttanut olla kokeilematta! Ja näitä voi antaa lahjaksi, jos tykkäät tehdä itse lahjoja, minä ihastuin näihin kovasti.



Näitä ihanuuksia tehdään aivan kuten aitoja joulupipareitakin, paitsi ettei näitä tarvitse paistella lainkaan,  eikä näitä voi syödäkkään;) Jokainen voi koristella piparinsa kuten itse haluaa: maalata,  lakata,  liimata niihin vaikka kiiltokuvia tai kuvioida taikinaa, ohjeessa oli käytetty Iittalan kastehelmi tuikkulyhtyä kuviointiin. Kun ryhtyy tekemään pipareita kannattaa työskennellä melko ripeästi, koska taikina kuivahtaa aika nopeasti.
Silloin




Ajattelin laittaa pipareihin kauniit ripustusnauhat, vanhanajan paperinaru sopisi hyvin, jouluiset koristenauhat ja nyörit myös, kultaisen, punaisen ja vihreän sävyissä. Taikina on hyvin yksinkertainen siihen tulee vain 3 ainesosaa; 2 dl soodaa, 1 dl maissitärkkelystä, itse käytin Maizenaa ja 1, 25 dl vettä. Sekoita aineet kattilassa ja lämmitä seos miedolla lämmöllä, odota kunnes taikina kiinteytyy, sen jälkeen jäähdytä se kostealla liinalla peitetyssä kulhossa, jotta taikina ei kuivu, taikinan jäähdyttyä voit alkaa kaulitsemaan taikinaa ja kuvioida sen haluamallasi tavalla, jonka jälkeen voit painella piparimuotilla pipareita.
Piparit voi ripustaa kuuseen, tehdä niistä mobilen tai käyttää niitä mihin ikinä keksitkään, voit viedä niitä ystäville ja naapureille joulutervehdyksinä.




Tällaista puuhastelua tänä iltana,  mitenkäs siellä on iltaa vietetty?



tiistai 25. lokakuuta 2016

Kiitos kaikille seuraajilleni!

Aloitin bloggaamisen viime maaliskuussa ja aivan sattumalta eilen blogeja lukiessani huomasin suureksi hämmästyksekseni, että blogini on ollut noin viikko sitten 17.10.2016 ykkösenä taide ja valokuvaus kategoriassa. Siitä olen tosi iloinen ja haluan ehdottomasti kiittää teitä kaikkia, jotka olette blogiini löytäneet ja tykänneet sitä seurata, kiitos ja kumarrus♡ toivottavasti viihdytte seurassani jatkossakin.



Ei sitä lunta tullut ainakaan vielä, mutta viileää  tuulista ja ihan vähän räntää oli tänään tarjolla, ei ihan  minun suosikki säätilani! Pistäähän tämä ilman viileneminen miettimään, että koska se talvi mahtaa tulla.Tähän aikaan vuodesta alkaa usein kaipaamaan jonnekkin lämpimään,  kyllä sitä olisi kiva pakata laukut ja lähteä reissuun, jouluksi olisi kuitenkin kiva tulla takaisin.
Mitenkäs siellä,  iskeekö kaukokaipuu näissä keleissä, vai nautitteko pimeistä ja viileistä loppusyksyn säistä, tuulen vinkumista nurkissa kuunnellen , takkaa kohennellen ja kynttilöitä sytytellen?




Mukavaa tiistai iltaa teille kaikille!!

maanantai 24. lokakuuta 2016

Ensilunta odotellessa

Näinköhän saamme ensilumen tällä viikolla jo tänne eteläänkin? Onhan se aiemminkin tullut lokakuussa, mutta maahan ei varmasti pitkään jää tai sitten saamme kunnon rännän ja veden sekaisen sateen!
Tykkään kyllä vuodenaikojen vaihteluista ja talvikin, sellainen kohtuullinen, pikku pakkasella ja siedettävällä  lumi määrällä on minulle ihan OK ja kunhan se talvi ei jatku huhtikuulle, niin kaikki on hyvin;) Eniten ehkä inhoan märkää, loskaista ja tuulista keliä, joka jatkuu ja jatkuu ja koko ajan on hämärää tai pimeää! Silloin toivoisin todella olevani jossakin ihan toisella puolella palloa!!


Mitenkäs siellä,  joko odottelette lunta, vai kauhistuttaako jo pelkkä ajatuskin?

Toinen huvittava (kin) piirre mikä liittyy lumeen on joukkoliikenteen "kaaos", joka vuosi runsaampi lumen tulo yllättää, bussit ja junat tökkii heti kun maa on valkoisena, vaikka meidän täällä pohjolassa luulisi olevan valmistuneita, meillä on kalustoa ja siitä huolimatta ensimmäisinä lumisade päivinä kaikki liikenteessä on sekaisin. Bussit ovat kosteita, tai sitten aivan jäisiä tai vastaavasti aivan saunoja, ilmastointi ja/tai lämmityslaitteet eivät toimi tai niitä ei osata säätää tai ne
höökääväät kuumaa tai kylmää aivan täysillä...apua ja tuo kaikki odotaa meitä taas kohta!?!



Sitten joulukuussa sitä lunta alkaa toden teolla odotella,  siitä kun tulee se jouluinen fiilis ja pimeyteen tulee lumen myötä valoisuutta kun on maa valkeana. Ensimmäinen puhdas valkoinen lumipeite on niin kaunis, luonto on kuin satumetsä ja se suorastaan houkuttelee kuvaamaan itseään, joka kerta ensilumesta haluaa päästä nauttimaan ja jälleen kerran myös kuvaamaan sitä juuri silloin kun se on vielä neitseellisen puhtoista.


Kivaa viikonalkua!!

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Viikonlopun summaus ja I love me-messut

Täällä on vietetty viikonloppua ystävien vierailun merkeissä,  mikäs sen mukavampaa! Eilinen lauantai oli ...no sanalla sanoen myrskyä ja harmaata,  siitä huolimatta päätimme lähteä vähän ulkoilmaa haukkaamaan, kylmyydestä , tuulesta ja harmaudesta välittämättä. Menimme merenrantaan katselemaan aallokkoa ja aistimaan tuulta ja kovaa se puhalsikin! Sorsat, jotka uiskentelivat rannan tuntumassa ottivat aallot vastaan, niin että ihan "hypähtivät" aallolta toiselle. Meren rannassa tuulen voiman kyllä aisti tosi hyvin. Myrskyiseltä siis näytti lauantaina Haukilahdessa, muutama rohkea uskaltautui säästä huolimatta saunasta jopa uimaan tyrskyihin siellä rannalla ?! Hrrrr...minua ei mereen olisi kyllä saanut, Ei!!
Illan hämärtyessä oli mukava sytytellä muutamia kynttilöitä luomaan tunnelmaa, kastehelmen tuikkukipot ovat kovasti mieleeni, tämän ihanuuden sain lahjaksi, tykkään kovasti!


Syödäkkin pitää ja mikäs olisikaan parempi aika, kuin viikonloppu kokeilla uusia reseptejä...



Broilerinfileitä kasvispedillä


Jäi harmittamaan kovasti, että en ottanut sinne rannalle kameraa mukaani! Olisi ollut kiva saada pari hienoa kuvaa myrskyävältä mereltä ja rannalta. Tosin myrskyn aisti vain siellä meren puolella, toisella puolella ei tuulesta ollut juurikaan havaintoa.


Tänään olimmekin sitten ihastelemassa naisellisia ihanuksia... I love me - messuilla. Olen ollut kiinnostunut näistä messuista ja kun ehdotin ystävättärelleni asiaa, homma oli sillä selvä ja päätimme mennä paikanpäälle, bloggaajiakin oli paikalla ja jotkut kertoivatkin blogeissaan olevansa messuilla mukana.


Messuilla oli melkoinen määrä näytteilleasettelijoita. Erityisesti huomioni kiinittyi erilaisiin terveysvaikutteisiin "ravintolisiin", luomu-ja hyvinvointituotteisiin. Kosmetiikkaa oli tarjolla runsaasti, kehonhuoltoon erikoistuneita yrityksiä, kirjallisuutta, eri liikuntatarjontaa esiteltiin, vaatteita ja koruja. Hyvin tuntui riittävän kävijöitä vielä tälle viimeisellekin messupäivälle. Kävikö teistä kukaan messuilla ja jos kävi,  mitäs piditte niiden tarjonnasta, jäittekö kaipaamaan jotakin vai mielyttivätkö messut?


Minä ostin messuilta vähän hiustenhoitotuotteita, meikki-ja korostuspaletit.

Mukavaa sunnuntai iltaa!!

perjantai 21. lokakuuta 2016

Viikonloppu ja sudenkorentokuvat


Kovin näyttää harmaalta perjantai ilta, toivottavasti pilviverho vähän raottautuu viikonlopun kuluessa.  Te jotka olette lukeneet eilisen myöhäisillan postaukseni, tiedättekin miten kävi eiliseen postukseen kuvien liittämisen kanssa. Olen nyt kuitenkin toiveikas, että saan tähän postaukseeni ongelmitta liitettyä kuvat, mutta katsotaanpas miten tässä nyt käy?


Jee onnistuu...tämä kuvien lisääminen!



Nämä hienot sudenkorento "patsaat" löytyivät siis eilis illan kävelyreitin varrelta.
Ne löytyvät Bensowin lammelta Kauniaisista ja sopivat sinne erinomaisesti.



Lampi ja sen ympäristö on kunnostettu ja sinne rakennettu patio ja tehty istutuksia ja lampeen on istutettu myös ruutanoita. Yritin etsiä näistä korrennoista ja lammesta lisätietoja netistä  patsaiden tekijästä en ole täysin varma,  mutta jutussa niiden yhteydessä mainittiin kuvataitelija Marja Malinen, lienisikö hän myös korentojen tekijä?


Nämä korennot siis jäivät eilisestä postauksestani teknisten ongelmien takia uupumaan, aikas hienoja, eivätkös vaan?