My pics

Harrastelija valokuvaajan valokuvaus aiheinen blogi, jossa jaan kuviani ja bloggailen muistakin minua innostavista asioista.

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Vinkkejä parempiin valokuviin

Pääkaupunkiseudulle taitaa tulla talvi?!?...tänään on nimittäin alkanut tupruttaa lunta ja näin alkuillasta maa on jo valkea ja lisää tulee kokoajan ja pyry on myös voimistunut. Mutta ei minun tarkoitukseni ollut tänään postata säästä, vaan ihan jostakin muusta... luin tänään artikkelin, joka käsitteli kuinkas muuten, kuin valokuvaamista ja nimenomaan lomakuvien ottamista, en tiedä mahtoiko teistä joku huomata kyseisen iltapäivälehden jutun?


Eli miten saada parempia matkakuvia? Useinhan reissussa tulee räpsittyä kuvia vähän sieltä ja täältä ja tietysti  nähtävyyksistä, rannoilta ja maisemista, mutta tuleeko kuvaamiseen kiinnitettyä sen enempää huomiota ja mietittyä kameran asetuksia ja säätöjä, taustoja, valon määrää tai edes tarkistettua kameransa asetuksia, vai tuleeko vaan lauottua hurja määrä sen kummempia miettimättä?


Monille edellämainitut otokset riittävät ihan mainiosti muistoksi kivasta lomasta, mutta entä jos vaatii tai haluaa lomakuviltaan hieman enemmän kuin vähän sinnepäin otettuja kuvia, jotka eivät laadullisesti ole ihan parasta A-ryhmää?

Ammattilaisen vinkit parempiin lomakuviin ja toki nämä pätevät parempiin kuviin ihan yleiselläkin tasolla;  Tutustu kameraasi, sen asetuksiin ja säätöihin. Kohteeseen kannattaa myös tutustua etukäteen, jotta tietää jo etukäteen mitä nähtävyyksiä , kohteita ja paikkoja siellä on, jotka haluaa ikuistaa, missä ne sijaitsevat, onko hotellilta kohteeseen pitkä matka, miten sinne on helpointa ja vaivattominta päästä,  tarvitaanko kohteen kuvaamiseen lupia? Joissakin kohteissa kuvaamiseen saatetaan vaatia nimittäin myös kuvauslupa.


Onnistuneeseen kuvaan ei vaadita huippu kuvauskalustoa, vaan ihan pokkarikamerallakin pärjää, jalusta on kuitenkin hyvä olla hämäräkuvauksessa, jotta kohinalta välttyy. Kannattaa myös miettiä onko esim. kadulla ihmisvilinässä järkevää yrittää kuvata pitkällä putkella, joka herättää heti ihmisten epäluulon ja huomion, vai olisiko helpompaa liikkua ihmisvilinässä pokkarin kanssa, huomiota sen kummemmin herättämättä? Usen järjestelmäkamera on kookas ja melkoisen painava kuljettas kohteesta toiseen, silloin voisi olla järkevää kuvata pokkarikameralla.


Sitten voidaan tietysti pohtia, että onko vaivan arvoista käyttää täydellisen kuvan saamiseksi valtavasti omaa ja mahdollisesti muidenkin aikaa, mikäli kuvaa varten on jouduttu tekemään vaikkapa erikoisjärjestelyjä? Onko aseteltu, "lavastettu" tilanne aito originaali elämys, josta kuva on otettu?

Millaisia ajatuksia tästä herää sinulle, millaisia lomakuvia sinä otat, millaisista kuvista pidät, oletko tarkka harkitsija, vai räpsitkö paljon ja rennolla otteella?


Viikko on mukavasti jo puolessavälissä, jospa huomenna pääsisi kuvaamaan vaikka niitä nietoksia!?

tiistai 16. tammikuuta 2018

Lisää juttua mieliteoista

Eilen postasin mieliteoista,  lähinnä ruokaan ja herkkuihin liittyvistä. Ja jatkan aiheesta vielä tänäänkin, nimittäin eiväthän ne mieliteot nyt yksin ruokaan ja herkutteluihin  rajoitu. Mielitekoja on luultavasti meistä useimmilla, itselläni listan kärjessä ovat uusi kamera ja lomamatka. Kumpikin vaatii säästämistä ja monen eri asian pohdintaa. Jokainen, joka harrastaa valokuvaaamista tietää kyllä miten nälkä kasvaa syödessä,  eli kun on useamman vuoden kuvannut samalla kalustolla, alkaa mieli tehdä jossakin  kohtaa jotakin uutta tai lisää. Lomamatkaa kauemmas ulkomaille ei viime kesänä tullut tehtyä ja huonon  kesän jälkeen oli melko selvää, että tänä vuonna sellainen on haaveissa.



Nykyinen kamera on ollut minulla jo useamman vuoden ja olenkin  haaveillut, joko hankkimalla uuden objektiivin tai panostamalla kokonaan uuteen kameraan. Tutkin käytettyjen tarjontaa,  joka tuntuukin olevan todella ilahduttavan runsasta ja hyvin usein vaihtotarvikkeilla tuntuu olevan paljon myynnissä, takuutakin on usein vielä jäljellä, sillä uudet mallit ja ominaisuudet kiinnostavat ja kalustoa uusitaan ja vaihdetasn tiuhaan tahtiin. Kameroiden kehitys tuntuu menevän isoin harppauksin eteenpäin ja peilittömät kameran tuntuvat olevan nyt se juttu, samoin NFC-ominaisuus,   jonka avulla saa siirrettyä kuvat helposti ja nopeasti älypuhelimelle tai tabletille langattomasti.


  
Vaikka luulee tietävänsä jo jotakin kuvaamisesta ja kameroista huomaankin, että olen aika pihalla nykyisistä kameroiden ominaisuuksista ja hienouksista. Uuden kameran  hankinta on ehdottomasti myös mieliteko, pärjään nykyisellä perusjärkkärilläni ja putkella, jonka hankin muutama vuosi sitten, mutta haluaisin kunnon zoomin ja laajakulman, molemmat vaan ovat melkoisen  kalliita hankintoja.


Mieliteko matkakohteitakin minulla riittää...Santorinille haluaisin  kuvaamaan sellaisena ajankohtana, kun siellä ei ole tuhansia muita turisteja. Aasiaan haluaisin myös päästä...luen aina matkakertomuksia kun silmiini sellaisia osuu, monet reissaajathan pitävät myös blogia. Tällä viikolla starttaavatkin taas suositut matkamessut ja eri matkanjärjestäjillä, sekä lentoyhtiöillä on hyviä tarjouksia,  jos siis suunnittelet reissua, olehan tarkkana ja seuraa tarjouksia, voit tehdä hyviä löytöjä!!

Kun eteläänkin on nyt luvattu runsaita lumisateita, niin  kesän lomareissut ovat jo mielessä:) Millaisia mielitekoja teillä on, vai onko niitä?

maanantai 15. tammikuuta 2018

Mieliteot

Näin joulun jälkeen ja uuden vuoden koittaessa meistä monet ovat aloittaneet jälleen kerran sen "uuden uljaan elämän", joku ihan tosissaan, joku pakosta, joku puoliteholla ja joku ei ollenkaan:) Minä täällä kirjoittelen tätä postausta ja syön Lindtin ihania suklaapalleroita, vaikka ei pitäisi...mutta kun taas tuli mieliteko! Kroppa tottuu tosi nopeasti eri asioihin; liikuntaan, treenaamiseen, sokeriövereihin, ituhippi ruokavalioon, lihattomaan, hampuri, tortilla ja pizzslakkoon limpparittomaan, viinittömään, oluettomaan ja savuttomaan ja ties mihin ja päätöshän on jokaisen ihan ikioma.


Minä voin auliisti myöntää, että herkut maistuvat, mutta totta on sekin, että mässäily näkyy toisin kuin nuorempana, kyllä ne herkut jonnekin varastoituvat:) Minä en useinkaan hyppää vaa'alle, mutta tulipahan sekin viikonlopulla tehtyä ja hupista keikkaa... kyllähän sen näki, että jouluherkuttelua on harrastettu. Ja mieliteot iskee toisinaan ihan toden teolla, muistan kuinka tein jo vuosia sitten päätöksen, etten käytä sokeria kahvissa, eikä se tuottanut lainkaan ongelmia, mutta salmiakkia, hedelmäkarkkeja ja suklaata on toisinaan ihan pakko saada.



Jos on tottunut aina nauttimaan kupillisen kahvia keksin tai pullan kanssa, on ihan selvä juttu, että niiden pois jättäminen saa aluksi kahvihetken tuntumaan jotenkin vajanaiselta, mutta kuten sanottu,  kroppa tottuu myös nopeasti, että kahvin kaverina ei olekaan kahvileipää. Mielitekojaan oppii kyllä hallitsemaan, makean tilalle voi keksiä jotakin terveellisempää, juu tiedän kyllä, että jos suklaanhimo iskee, ei omena sitä vie pois:)


Jotkut tutkimuksethan ovat eittämättä sitä mieltä, että sokeri on hyvin haitallista, mutta miettikäähän missä kaikkialla sitä on! Itse en oikein koskaan ole ymmärtänyt täys kieltäytymistä, se on valitettavan usein lyhyt tie, ja puhun nyt ruuista, ymmärrän toki totaalikieltäytymisen haitallisten aineiden kohdalla; päihteet.
Kohtuullisuus, monipuolinen ravinto, ateriavälit, ateriakoot ja kenties liikunnan ilon ja itselle sopivan liikuntamuodon löytäminen olisi monelle jo ihan riittävä boosti hallita mielitekojaan.


Jos viikolla syö terveellisesti ja liikkuu edes jotenkin, kannatta itselleen suoda myös toisinaan herkkupäivä, mutta kukin osaa varmasti itse parhaiten arvioida voiko välillä herkutella, vai pitääkö ottaa tiukempi linja ja kieltäytyä täysin mieliteoistaan. Ja kukapa sitä on toista arvostelemaan, tehköön kukin kuten parhaakseen näkee!!



☆Pirtsakkaa viikonalkua☆

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Ajatukset jo keväässä

Tänään on ollut ihan tavallinen sunnuntai, ei ole tullut edes puuhasteltua mitään erikoisempaa. Uudelleen aloiteltu lukuharrastus on polkaistu käyntiin, kuten uudenvuoden lupauksena itselleni lupailin. Tähän mennessä olen vuoden alusta lukenut kaksi kirjaa. Tänään en käynyt edes kuvailemassa, ilma oli aamusta lähtien melko harmaa, tosin aikaisin aamusta pilviverho oli repeillyt tosi oudosti ja taivaanrannassa näkyi tummien yöpilvien välistä kaunista vaaleansinistä ja outoa vihertävää, minun piti mennä ihan ulos katsomaan, että mitä kummaa taivaalla oikein on, näky muistutti ihan revontulia?!

Tämä kuva ei nyt kerro kyllä sitä mihin huomioni kiinnittyi aamulla taivaalla,  mutta tämäkin kuva on otettu tänä aamuna. Näin synkkää oli varhain aamulla.


Nämä kuvat on otettu eilen lähi metsässä



Viimeiset joulunajan koristeet lähtivät tänään, ikkunan välissä ollut kynttelikkö, sekä oven valokranssi, jouluttelut on nyt päätetty tässä huushollissa...tosin sen verran on kuitenkin vielä tänään fiilistelty, että keitin kardemummalla maustettua kahvia ja söin viimeisiä pipareita:) Tästä se alkaa kevään odottelu...saapa nähdä kun ei ole tuota talveakaan oikeastaan sen kummemmin ollut, että kuinka pitkälle kevään odotus tänä vuonna venyy, vai alkaako se varhain? Toivon todella, että saisimme kauniin ja lämpimän kevään ja myös vähäsateisen ja lämpimän pitkän kesän.


Kummasti sitä vaan löytää talvisestakin luonnosta kuvattavaa


Minulle tuli sähköpostiini jo Viherpeukaloiden kevätmainos kaikista ihanista kasveista. Onneksi ei ole isoa pihaa jonne olisi mahdollisuus istuttaa yhtä ja toista, sillä minulle kävisi taatusti jonkin asteinen hurahdus kevään koittaessa ... tykkään puuhastella pihalla, tykkään kasveista ja kukista, joten tuolla kompolla on helppo arvata miten minun kävisi,  pienikin kasvihuone olisi niiiiiiin ihana!!!! Minä istutan kukat ulos ruukkuihin aina keväisin ja minulla on muutama kasvilava, joissa voi onneksi viljellä vähän yrttejä ja salaattia, pihamme on pienen pieni terassin jatke ja etupihassa kukkapenkki näillä olen onnekseni saanut ihan hyvin tyydytettyä puutarha innostustani:)


Sammalruusu & "jääsormet"


Kuinkas siellä on vietetty viikonloppua??

lauantai 13. tammikuuta 2018

Nuutti vie joulun

Hyvä Tuomas joulun tuo, paha Nuutti pois vie! Tänään on Nuutinnpäivä ja joulukausi päättyy, saattavat jossakin päin Nuuttipukitkin kierrellä vielä jouluherkkujen toivossa:) Muistan isäni kertoneen, että hänen lapsuudessaan Loimaalla, Varsinais-Suomessa pelottavan näköinen Nuuttipukki oli heilläkin vieraillut.

Pelottavasta perinteestä lasten karnevaaliksi

Nuuttipukkiperinne on rantautunut Suomeen Ruotsista. Nuutinpäivä on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1708 lähtien.
Kansanperinne on muuttunut vuosien saatossa. Sotien jälkeen lapset jatkoivat nuuttipukkiperinnettä. Nuutinpäivänä lapset puketuvat erilaisiin fantasia- ja naamiaisasuihin. Ennen vanhaan nuoret miehet pitivät perinnettä yllä.
- Se oli silloin ennen jopa hieman pelottavaakin. Nuuttipukki oli pukeutunut vanhaan käännettyyn turkkiin. Pukilla oli sarvet ja tuohinaamari päässä. Nuuttipukit pitivät kovaa meteliä ja kiersivät talosta taloon olutta hakemassa. Vaikka heitä pelättiin, ei heitä kuitenkaan voitu jättää päästämättä sisälle. Se olisi ollut talolle huono juttu, jos olisi levinnyt tieto, että määrättyyn taloon ei nuuttipukkeja päästetä sisälle.
Nuutinpäivä päättää 20 päivää kestävän joulurauhan ajan. Joulukuusi viedään pois ja joulukoristeet korjataan pois. Toivotaan, että nuuttipukkiperinne säilyy eikä jää esimerkiksi pääsiäisen jalkoihin.Vieläkö teiltä löytyy joulukoristeita? Nyt olisi jo aika raaskia pakata ne taas säilytykseen ja odottelemaan ensi joulua.
- Tällainen paikallinen Nuuttipukki perinne on hieno ja hauska. Perinnettä on yritetty elvyttää esimerkiksi päiväkotien kautta. Olisiko kiva, jos ovikello soisi ja sieltä tulisi nuuttipukki??

Toisinaan  postaus syntyy todella vaivattomasti, mutta aina niin ei käy...eilen otin  jo työmatkalla ensimmäiset kuvat aamuhämärässä työmatkallani ja suunnittelin laittavani ne eiliseen postaukseen, jota ei sitten tullutkaan tehtyä. Aina ei vaan saa aikaiseksi sitä mitä oli aikonut:)  Minä nimittäin taisin hyggeillä eilisen illan,  tulin kotiin kirjaston.. ?..no joo ja R-kioskin kautta, sen jälkeen otin (taaskin) päikkärit ja loppuillan lueskelin ja katselin tv:tä, skippasin jopa saunan, mitä ei usein tapahdu!!Että semmonen perjantai ilta, ei hullumpi lainkaan.


Tammikuinen luonto näyttää tältä


Tänään ajattelin piipahtaa pitkähköstä aikaa kirpparilla, katsotaan tuleeko käynnistä hitti vai huti? Mielessä pyörii ajatus myös kuvaamisesta,  viime viikonlopun aurinkoinen keli soi siihen loistavan mahdollisuuden, tänään taitaa olla pilvinen päivä, joten katsotaan karttuuko kuvasaldo?


Kyllä on karttunut päivän harmaasta yleisilmeestä huolimatta olen ollut tänään kahdesti kuvaamassa. Ennen kirpparilla käyntiä kävin ottamassa lähistöllä olevilla kallioilla jääkuvia ja vielä myöhemmin kävin vähän metsässä ja vielä uudestaan kuvaamassa kallioiden jäämuodostelmia, niin hienoja ne vaan ovat!




Iloista Nuutinpäivää!!

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Motivaatio tsemppaus haasteisiin

Monet lienevät kuulleetkin jo,  että eilen aamulla pahimpaan työmatka ruuhka-aikaan metro ei sitten liikennöinyt!!Asemalle saavuttuani vastassa oli järjestyksenvalvoja,  joka kertoi ettei metro liikennöi tuntemattomasta syystä?!? Aikani asemalla muiden töihin menijöiden kanssa odoteltuani, päätin lähteä bussipysäkille,  tavasin reittiopasta puhelimesta ja mietin, että mikä linja vielä liikennöisi työpaikalleni päin? Yhden pysähdyksen taktiikalla ja metro oppaiden avustuksella löysin oikealle pysäkille ja pääsin / ahtauduin täyteen bussiin ja pääsin kuin pääsinkin töihin:) Länsimetro ei ole täyttänyt varmastikkaan odotuksia;  ei budjetillisesti, aikataulullisesti, eikä varmasti millään mittarilla arvioiden, vaikeuksia on ollut yltäkyllin koko ajan  ja niitä tuntuu riittävän vieläkin.




Tänä aamuna metro liikennöi:) Aamu hämärissä  ja iltapäivisin kävelen hieman  etäämmälle pysäkille, jotta pääsen sinne metroasemalle,  lähimmältä pysäkiltäni en sinne enää linjojen reittimuutosten myötä pääse,  no....se ei minua sinänsä haittaa, koska työmatkoihini  sisältyy nyt päivittäin, sekä mennessäni töihin, että paluussa kävelyä pysäkeille ja asemille; tulee siis hyötyliikuttua, joka tekee vain hyvää istumatyöläiselle:) Tässäkin  asiassa on  siis löydettävissä positiivinenkin puoli. Lisäksi metron liukuportaiden ravaaminen käy kuulkas talvitamineissa ihan kuntoilusta; Pyhinä nautitut herkut,  joululeivonnaiset ja konvehdit saavat siinä kyytiä:)


Olen vähän ottanut jo koppia myös uuden vuoden lupauksestani, sillä olen lukenut jo yhden kirjan ja suunnitelmissa on vierailla pikapuoliin uudemman kerran kirjastossa. Mitenkäs te olette päässert alkuun lupaustenne kanssa, jos sellaisia teitte, vai onko jo päässeet unohtumaan vai puuttuuko intoa aloittaa? Luin tänään jonkun artikkelin, jossa pyrittiin kääntämään työteliäs asia positiivisuuden kautta mielekkääksi, yksi mielestäni tärkeä huomio oli se, että ei asettaisi itselleen epärealistisia tavoitteita, sillä jos niin tekee, kyllästyy hyvin helposti, eikä motivaatio riitä tavoitteen saavuttamiseen asti.


Kannattaa myös aloittaessaan tiedostaa sekin tosiasia, että aina ei huvita, asiat eivät aina edisty kuten naistenlehtien sivuilla ja miettiä kenen vuoksi johonkin on ryhtynyt ja miksi. Jos nyt teen tämän, mitä siitä seuraa, miten tästä hyödyn? Miksi teen tätä? Itse nappasin jo ennen joulunpyhiä jostakin lehdestä kumpparijumppa ohjeen, hyvin simppeleitä liikkeitä, joita voi aivan hyvin tehdä kotona,  muuta ei tarvita kuin leveä kumppari, netti on pullollaan mitä erilaisempia ohjeita ja puhelimeen voi ladata eri appseja, joten  kotonakin voi liikkua ja hei muutama minuutti, tunti tai jotakin siltä väliltä kyllä löytyy,  jos on haluaa aktivoitua jumppaamaan, liikkumaan tai kuntoilemaan!


Tsemppiä lupausten lunastamisiin ja aloittaahan voi koska tahansa!

tiistai 9. tammikuuta 2018

Tiistai mietteitä

On se vaan niin ihanaa kun on pikku pakkanen ja aurinko paistaa, eikö vaan? Sunnuntaina oli niin kivaa, kun vihdoinkin oli kaunis ilma, mikä mahdollisti kuvaamisen ja puitteet oli kyllä luontokuvaamiseen kertakaikkisen upeat ja kyllä tulikin napsittua kuvia:) Lux Helsinki vierailultakin tuli kuvia, mutta tapahtuman suosioin ja sitä myöden ihmis paljouden ja pimeyden takia kuvaaminen oli vähän haasteellista, mutta kaiken kaikkiaan viime viikonloppu tarjoili ihanaa vaihtelua, sille,  ettei kuvauskelejä ole vähäisen valon ja huonon sään takia juurikaan ole ollut tarjolla.

Tällaista ilotulitusta ehdin muutaman kuvan verran tallentaa töistä tultuani, aika upeat värit!



Lux Helsinki tapahtuman ohella pääkaupunkimme tarjoilee kyllä yltäkylläisesti vuodenajasta riippumatta paljon viihdykettä aisteille.Jopa massatapahtuman ihmispaljoudessa en voinut olla kiinnittämättä huomiota Kaartinksupungin ja muidenkin keskustan alueiden uskomattoman kauniiseen arkkitehtuuriin ja rakennuksiin, varsinaisia helmiä, joihon ei kaduilla liikkuessaan tule kiinitettyä välttämättä lainkaan huomiotaan. Pitää kevään kuluessa ottaa ihan asiakseen käydä kuvaamassa noita "aarteita".



Minulla on ystävättäreni kanssa tavatessamme  jo tapana suunnitella myös tulevia tapaamisiamme varten eri paikoikkoihin tutustumisia ja ohjelmaa, niinpä Lux Helsnki tapahtuman jälkimainingeissa keksimme useammankin kivan idean seuraavia tapaamisiamme silmällä pitäen. Yksi paikka keskustassa missä meistä kumpikaan ei ole vieraillut on Engelin kahvila torikorttelissa, Senaatintorin laidalla, vastapäätä Tuomiokirkkoa. Tämä kohde kiinnitti huomiomme ihanien ikkuna somistustensa vuoksi. Ikkunoissa oli vanhanajan kuvia ikäänkuin taustoina, aiheita ainakin leipomoista ja kahviloista ja upeita marsipaanista tehtyjä somistuksia, niinikään kahvila/ konditoria aiheisia, kauniita kuin korut.


Usein tutut kohteet jäävät katsomatta ja ihan vain huomaamattakin, kahvila Engel sijaitsee muuten yhdessä Helsingin vanhimmista kivitaloista, joka on rakennettu jo 1765!! Kahvilassa on tänä päivänä käsittääkseni niin aamiais, kuin lounastarjoiluakin perus kahvilatoiminnan ohella, paikka on myös erittäin suosittu turistien keskuudessa, sijaitseehan se oivallisessa paikassa, turisti nähtävyyksien välittömässä läheisyydessä.


Mukavaa viikon jatkoa!!